tiistai 2. syyskuuta 2014

#kutsumua

Varmaan jo suuri osa somen väestöstä on itse osallistunut tähän kampanjaan, tai sitten jo ihan kyllästymiseen saakka lukenut näitä juttuja ja nähnyt näitä kuvia. 

Mä ajattelin kuitenkin kantaa vielä oman korteni kekoon! 

Yksi ilta kun mä menin nukkumaan, niin mä mietin niitä aikoja kun mua on nimitelty, sitä aikaa kun mä olin täysin yksin ja yksinäinen. Ei ystäviä, ei sitten lähimaillakaan. Mä leivoin ja siivosin kotona. Koska ei mulla ollut muutakaan. Äiti vei mun leipomuksia töihin, edes joku ilo oli mun olemassaolosta siis silloinkin. Sitä aikaa kun mä laihduin lyhyessä ajassa 35kg ja pyörryin joka ikinen kerta kun kävin suihkussa. 
Silloinkin pidin itseäni maailman lihavimpana ihmisenä, olihan mua jo ala-asteelta asti joka riidan käydessä haukuttu läskikasaksi. Mä en oo ikinä ymmärtänyt sitä, että erimielisyyksien koeattaessa haukutaan ulkonäköä tms., joka ei liity asiaan mitenkään. Tietysti mikään nimittely tai kiusaaminen ei todellakaan ole ok, jos ei tule juttuun kaikkien ihmisten kanssa, niin sen voi pitää omana tietonaan. Aina voi kuitenkin yrittää. Jos joku ihminen ärsyttää, sitä ei tarvitse sanoa ääneen.
 Pitkälle kuitenkin oon tullut noista yksinäisistä ajoista, ja nyt mä tiedän olevani pieni pulleaäiti, mutta tiiättekö? Se ei oo mulle mikään ongelma, vieläkin se on muiden päässä se ongelma. Mä oon sinut itseni kanssa. Mä todellakin tiedän, että pääsen vielä näistä läskeistä eroon, olen täysin sinut itseni kanssa. Sen kanssa, että olen nyt vain vähän jäänyt pulleaksi raskauskilojen ansiosta. Mulla ei ole näiden kanssa mihinkään kiire, teillä muilla vain sattuu olemaan. Yksi asia, mikä mua ihmetyttää on suuresti, on se, että pitää ''huolehtia'' eli solvata ja neuvoa muita ihmisiä heidän ulkonäöstään. Silloin saa mun mielestä huolehtia kylläkin, jos joku on sairaallolisen lihava tai ei käy ikinä suihkussa. Silloin saa vilpittömästi auttaa, mutta jokainenhan meistä tietää, että mikään haukkuminen ei ole hyväksi. Ei kiusatulle eikä myöskään kiusaajalle. Jos sun tekee mieli kiusata, mieti miksi. Miksi haluat pahoittaa toisen mielen? Mitä sinä saat siitä? Loppupeleissä et saa siitä yhtään mitään, muuta kuin katumasta vanhempana ja viisaampana. Kyllä se karma sieltä tulee, ja vie sut mukanaan, jäät yksin. Jokainen saa mitä ansaitsee. Kiusatut saavat onnen ja kiusaajat joutuvat siitä luopumaan. Jotkut ei vain jaksa odottaa siihen asti. Kaikki eivät kestä, joten mietipä sitä, että haluatko olla syy tai edes OSASYY toisen poislähtemiseen. 

 Yleisimmin mua on haukuttu läskiksi, rumaksi ja oudoksi. "Se oksettava outo-Meeri" ''Mursu'' ''Läski'' ''Noista raskauskiloista ei ihan helposti pääsekään eroon'' ''Nipottaja'' ''Ylihuolehtiva''

 
Oon silti itsestäni niin iloinen ja ylpeä, ainakaan mä en oo ollut se ilkeä ja kylmä ihminen, joka romuttaa muita. Tässä mä nyt halusin vastata niihin haukkumanimiin mitä oon kuullut eniten. Mä oon aina ollut se tyttö, joka on viettänyt aikansa poikien kanssa. AINA. Mä en ole sulautunut tyttöjengiin ja olen aina eronnut niin massasta, että en vain ole sopinut sinne tyttöjen pariin. 


Mulla on aina myös ollut itsetunto-ongelmia, olen nähnyt muut tytöt kauniina ja itseni epäsopusuhtaisena avaruusoliona. Vieläkin kamppailen samojen asioiden äärellä. Mutta jotenkin kuitenkin olen hyväksynyt jo itseni. 
 
En koe, että mua silti olisi ikinä KIUSATTU, sillä mun mielestä monet ovat joutuneet kokemaan NIIN PALJON pahempaakin. Jokaista ihmistä on varmasti haukuttu seljän takana, somessa tai päin naamaa. Enkä vähättele yhdenkään ihmisen tunteita tai kiusattuna oloa. 
 Vaikka en koekaan, että mua olisi ikinä kunnollakunnolla kiusattu, niin jokaisen haukkumasanan, jokaisen hetken pilkkauksen kohteena, jokaisen sarkastisen kommentin ja jokaisen inhoavan ilmeen ja eleen muistan silti vieläkin. Ne on vain sellaisia juttuja, joita ei unohda. Miksi en kelpaa? Miksi omat yritykset ei riitä? Miksei kaikki ymmärrä sitä, että KUKAAN ei ole täydellinen? Et sinä, et minä, eikä varsinkaan hän. 

Vaikka olenkin ruma kuin rullaverho, mun nenä on iso kuin norsun kärsä, mulla on läskiä kuin lihatiskillä, mun suu oli kaunis vain lapsena, mulla on ruikunväriset silmät, iso otsa ja rumat hampaat. Mutta, mun sydän on kaunis. Ajattelen muista ihmisistä hyvää, olen positiivinen, en halua kellekään pahaa mieltä, olen avulias ja kaikenkaikkiaan hyväsydäminen. (En siis ajattele, että sisäinen ja ulkoinen kauneus automaattisesti sulkee toisensa pois. Mutta ken tietää, millainen olisin kauniina. Olisinko silloin kuitenkin vielä näin kiltti, vai olisinko kunnon kusipää? Ei voi tietää. Ja tietenkin kauneus on katsojan silmissä. Nauti sisäisestä SEKÄ ulkoisesta kauneudestasi, uskon, että kaikilta löytyy molempia. <3)

En kuitenkaan haluaisi, että minut muistetaan  lapulla olevista asioista. Halusin vain vastata yleisimpiin nimittelyihin mitä olen kuullut. Mutta ITSELLENI nuo asiat ovat pikkujuttuja. 


Sillä olen niin paljon muutakin. Muistakaa minut ennemminkin seuraavista asioista. Oon rakastava ja huolehtiva. Tunnollinen ja tunteellinen. Syvällinen. Hyvä äiti. Kiltti ja ystävällinen. Hyvä kuuntelija. Aito, oma itseni. Kärsivällinen. Aito ja luotettava. Ujo. Herkkä. Välillä ärsyttävä, sosiaalinen. Fiksu. Positiivinen. Onnellinen. Epäitsekäs ja saatanan vahva. Nämä asiat itselleni ovat paljon tärkeämpiä kuin se ulkonäkö.
Vaikka vieläkin muista jokaikisen kerran kun mä oon kuullut/huomannut, että mua on haukuttu tai pilkattu. Mutta mä tiesin jo silloin, että mä selviän siitä kaikesta paskasta ja saan moninkerroin parempaa tilalle. Ja jep, niin sain. Mun lapset ja oman itsetunnon. Positiivisen mielen.
 

Mä oon mä enkä muuksi muutu. Sanopa sinäkin toi edellinen lause ääneen, ja ole ylpeä itsestäsi. 

<3; meeri

Muistakaa, että onni lähtee itsestä! Jokainen on oman elämänsä herra. Seiso kiusaajan yläpuolella, äläkä lähde siihen soppaan mukaan.

Arvonta: pöllösäilytyskori!

Mun blogi tekee nykyään yhteistyötä KidSpotin kanssa, ja nyt on mun aika järjestää yhteistyön merkeissä teille ensimmäinen arvonta!

Seuraavaksi ensiksi pätkä KidSpotin kotisivuilta, että pääsette vähän perille, mikä tämä uusi mediasivusto oikein on:

''KidSpot kerää nyt mukaansa erilaisia perheblogeja ja tarjoaa yhteistyöblogeillensa mahdollisuuden ensimmäisenä kuulla uusista houkuttelevista yhteistyökuvioista ja uutuuksista lastenmarkkinoilla sekä testata mielnkiintoisia tuotteita. 

KidSpot on yhteydessä lastentarvikkeisiin ja -vaatteisiin erikoistuneisiin yrityksiin, ja suosittelee yritykselle muutamia sopivia blogeja, jossa yrityksen tuote pääsee mahdollisimman hyvin esille. Yritys valitsee sitten blogin, joka heidän mielestään sopii parhaiten heidän brändillensa. Blogin kirjoittaja saa tehdä tuotetestauksia, saa alennuskoodeja lukijoillensa ja/tai saa arpoa yrityksen tuotteita.  KidSpotiin liittyminen ei velvoita sinua bloggaajana mihinkään ja sinulla on aina oikeus kieltäytyä yhteistyöstä. Sinun ei myöskään tarvitse mainostaa mitään, mihin et itse usko ja saat olla rehellinen mielipiteissäsi.''

Eli, ensimmäisen yhteystyön KidSpotin kautta järjestän koskien Mama Isabellen    verkkokauppaa. Mama Isabelle tarjoaa kaikkea ihanaa äideille ja lapsille. Valikoimasta löytyy äitiysvaatteita, lastenvaatteita, lapsille leluja sekä tarvikkeita ja ihania sisustusjuttuja! Sivuilta löytyy monen eri merkin tuotteita, ehdottomasti tutustumisen arvoinen sivusto!

Nyt mä sain teidän iloksenne valita Mama Isabellen laajasta valikoimasta yhden tuotteen arvottavaksi yhdelle onnekkaalle!  

Eli, nyt yhdellä teistä on mahdollisuus voittaa tämä aivan valtavan ihana 3Sprouds pöllökori!


Osallistumisehdot ovat yksinkertaiset: 

1. Jätä kommentti, jossa kerrot oman suosikkituotteesi Mama Isabellen tuotevalikoimasta 

2. Liitä kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi, että arvonnan voittaja saadaan kiinni

3. Toisen arvan saat tykkäämällä tilauslakko -blogin facebook-sivusta (muistathan mainita tykkäyksestä kommentissasi) 

4. Kolmannen arvan saat, jos tykkäät Mama Isabellen facebook-sivusta (muistathan mainita tykkäyksestä kommentissasi)

Onnea kaikille arvontaan! 
Aikaa osallistua 10.02. asti!

<3; meeri

*yhteistyössä Mama Isabelle
*yhteistyössä KidSpot
 

maanantai 1. syyskuuta 2014

Vinkki: miten saat keltaiset hiukset? (NOT)

Ouhmai, reippaana tyttönä ostin kaupasta blondeille hiuksille suunnattua ''hoitoainetta''. Löytyihän tuote sampoo- ja hoitoainehyllystä, kiireessä sitten ajattelin värin olevan jokin blonditehoste.
 Kunnes kotona luin tarkemmin, että aineen tarkoitus oli pikemminkin sama kuin hiusväreillä. Päädyin siihen lopputulokseen aineen nähdessäni (violettia), että ko. aine on vähän kuin hopeashampoo, jonka tarkoitus on siis häivyttää keltaisuutta ja pitää vaaleaa väriä yllä.

Noh, kerran mä sitä jo laitoinkin hiuksiin suihkussa, mutta vaikutusaika oli niin lyhyt, että en huomannut mitään eroa hiuksissani suihkun jälkeen.


Viime viikolla kuitenkin päätin antaa aineen oikein vaikuttaakin, ja se vaikuttikin päässäni noin kymmenen minuuttia. Mutta, se oli suuri virhe! Hiukset olivat tätä operaatiota ennemmin pääsääntöisesti jo kauniin ''valkoiset'', eli todella vaaleat. Aineen ansiosta, mulla on nyt kuitenkin kellahtavat hiukset.. Juuri mulla on vieläkin kyllä aika vaalea, mutta johtuu varmasti siitäkin, että keskitin aineen laittamisen latvoihin.

Oon käynyt suihkussa nyt normaaliin tapaan, eikä keltaisuus ole mihinkään lähtenyt. Ärsyttää, eli taas olisi pakko marssia kauppaan ostamaan hiusväriä. Ajattelin kuitenkin silti odottaa pari viikkoa, että saa sitten samalla kätevästi juurikasvunkin piiloon.
 Mitään ennen - jälkeen kuvia mulla ei ole tuotteen käytöstä! 

Onko kellään muulla tästä aineesta kokemuksia?! Onko näin käynyt muille, vai onko väri tehostanut vain sitä omaa olemassa olevaa väriä?  



Mulle ei ole tainnut nyt ihan vieläkään selvitä, että mikä tämän aineen tarkoitus todellisuudessa on.. Tossahan lukee, että hoitoaine. Mutta, en kyllä tiiä mitä tuo on. Joten paremmin suomen kieltä ymmärtävät, mielellään voitte kertoa. ;-)

Ajattelin kyllä antaa tälle vielä toisen tilaisuuden tässä joku päivä! Haluaisi tuota roskiinkaan heittää. 

Kiinnostaako teitä postaus muuten mun hiuksista? Siitä, miten olen nyt täysblondi sen 22 vuoden brunettana olon jälkeen, ensimmäistä kertaa? 

<3; meeri

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Pikajuoksija





Haha, oltiin tänään Jasperin kanssa juoksukisoissa. Ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa, mutta hienosti meni siltikin, tietenkin! 
Jasper juoksi kaksi vuotta vanhempien ryhmässä, eli kolme vuotiaiden kanssa. Tai ''juoksi ja juoksi'', sillä ehkä kaksi metriä Jasper malttoi juosta, mutta jäi sitten vaan ihmettelemään siihen, kun oma mummu oli lähettämässä ja muutenkin, Jasper on sellainen ihmettelijä aina ihmispaljoudessa. 

Ehkä ensi vuonna sitten paremmalla menestyksellä. Äiti on kuitenkin ylpeä, ja saihan Jasper tietenkin ensimmäisen ihka oman mitalin! <3 

En saanut juoksusta kyllä kuvaa, koska tyhmänä menin toiseen päähän odottamaan (vaikka olisi pitänyt jäädä heti siihen aloituksen reunaan vissiin), ja eihän Jasper ikinä edes juossut maaliin asti, vaan seuraavan lähdön alkaessa isi kantoi Jasperin reunan kautta maaliin.. :D 




Jasper oli kyllä myös tosi väsynyt, meille kyllä huonoon aikaan oli kisat, koska poitsut ovat kuuden jälkeen jo syömässä kovaa vauhtia iltapuuroa ja menossa yöunille. 

Mentiin ehkä vähän liian aikasin paikalle, koska Jasu ehti kuluttaa kaiken energiansa hyppimällä vesilätäköissä ja juoksemalla nurmikolla.. :D <3



Pieni tintta pääsi myös kylään loppuvaiheessa.. Olisi vissii vain ollut niin ihanaa heittäytyä maahan ja raivota.... :D Noh, väsymyksen ja puuronnälän piikkiin meni ainakin tällä kertaa! 



Minun ihana prinssi. <3
 
<3; meeri

Kokemukset syöttötuolista: parhaista parhain

Meidän syöttötuolista on tullut todella paljon kyselyitä, ja toivomuksia kokemuksien kertomisesta. Meillä on siis tämä ihana Cosatto 3sixti circle (klik)- syöttötuoli. Tuossa edellisessä postauksessa on myös laajasti kuvia, eli kannattaa käydä katsomassa!

Mulla ei ole mitään moitittavaa ko. syöttötuolista! En osaisi toivoa tuolilta enempää, enkä haluaisi vaihtaa sitä mihinkään toiseen syöttötuoliin. 
Välillä olen pohtinut, että olisiko keltaisen tuolin sijaan pitänyt ottaa vaikkapa vihreä. Mutta ei, keltainen on just se meidän väri. Jotenkin keltainen väri on ajattomampi mielestäni, tai sitten silmä on vaan niin jo tottunut siihen.
En kyllä ole pitkään aikaan edes katsonut maailman nykyistä syöttötuolivalikoimaa, mutta tietenkin jokin musta-valkoinen-harmaa - tuoli olisi helpompi sisustuksen kannalta. 

Mutta mä ole kuitenkin niitä ihmisiä, jotka ajattelee, että lasten jutut saa olla lasten juttuja. Leluissa, lastenhuoneissa, vaatteissa, missä vaan saa olla väriä. Lapset ovat kuitenkin niin hetken aikaa pieniä, että onnea vaan niille, jotka haluavat pelkästään kotiin ja kokonaisuuteen sopivia autoja, leluja, vaatteita jne. Mulla ei ole ainakaan ollut mitään tarvetta saada vain mustia autoja, vain harmaita mökkejä tai vain valkoisia vaatteita. 
 Ja varsinkin nyt kun vaihdoin keittiön sisustuksen violetista harmaa-keltaiseen, niin tuolikin on sitten tietenkin sopinut keittiöön entistä paremmin.  

Anteeksi kuvan likainen lattia. Oltiin justiin vasta muutettu, enkä ollut pessyt vielä edes lattioita.... Syöttötuolikaan ei ole näköjään missään edustuskunnossa (=puhtaassa kunnossa), mutta tämä nyt oli tähän hätään ainoa kuva mikä löytyi. ;)

  •  Tuoli on todella massiivinen ja iso! On ollut ihana tietää, että vaikka kuinka tuo iso hulivieli lapsi siinä riehuisi, heiluisi, pomppisi niin tuoli ei kaadu. Ainakaan kovin helposti, eikä siis ole kertaakaan meillä ainakaan kaatunut tai meinannutkaan kaatua. Tuolin painavin osa on siis tuo alaosa, mikä varmasti pitää tuolin tukevasti pystyssä. 
  • Syöttötuoli kääntyy 360astetta, mikä taas helpottaa syöttäjän roolia paljonkin. Lasta ei tarvitse ottaa pois syöttötuolista kääntämisen ajaksi, eikä tuolia tarvitse rehata lattiaa pitkin. Joskus jos vaikka Jasperin syöttämisen jälkeen menen vessaan/laittamaan pyykkiä/täytän tiskikonetta/jotakin pientä ja nopeaa tekemistä, niin käännän vain yhdellä kädellä Jasperin nopeasti katsomaan sinne suuntaan missä äitikin on. 
  •  Syöttötuolissa on oma pöytäosansa, joten meidän ruokapöytä säästyy monilta naarmuilta. Pöytäosassa on myös irroitettava osa, jonka saa helposti irti ja putsattua. Irroitettavan osan voi laittaa huoletta ja helposti myös pesukoneeseen, jos kokee tarpeelliseksi. 
  • Pöytäosassa on myös syvänne kupille, ja lapsen omalle pöydälle mahtuu helposti myös suurin osa erilaisista lautasista.
  • Tarjotinosan saa myös kokonaisuudessaan täysin irti, joten halutessaan sen saa tiskipöydälle helposti tiskattavaksi. 
 
  • Pöytäosa lähtee helposti irti, mutta lapsi ei varmasti saa sitä itse irti. Sen ottamiseen pois tarvitaan kaksi kättä. Eli, jos vaikka kesken ruokailun sattuu jokin äksidentti, tarjotinosa sekunissa irti tiskipöydälle, ja lapsen saa helposti käännettyä normaalin ruokapöydän ääreen.
  • Selkänojaa pystyy säätämään helposti haluamaansa asentoon, ja sen ansiosta tuolissa on helppo syöttää sekä pientä vauvaa että isompaa taaperoakin. Mä oon ainakin selvästi huomannut eron Cosatton hyväksi, kun oon syöttänyt Caspiania tuossa meidän tuolissa tai sitten mummulan ns. ihan normaalissa syöttötuolissa. 
  • Tuolin kaikki päällyset saa irti, mutta itse en ole tainnut niitä kertaakaan edes irroittaa. Mun mielestä tuoli on todella helppo putsata.
  • Valjaat pystyy helposti säätämään oikean pituiseksi, vaikka lapsi istuisikin tuolissa. Meillä ainakin huomattiin valjaiden tärkeys viimeistään siinä vaiheessa, kun Jasper oppi seisomaan ja hän alkoi yrittää kiivetä tuolista pois. Valjaiden ansiosta edes tuo maailman taitavin taapero ei pääse tuolista tippumaan! EN IKINÄ OSTAISI SYÖTTÖTUOLIA, JOSSA EI OLISI VALJAITA. En ikinä.
  • Tuolissa on tuossa lapsen jalkojen välissä todella tukeva tappi, joka varmasti estää kaikki liukumismahdollisuudet. 
  • Tuolin korkeutta saa helposti säädettyä omalla jalalla, painamalla alhaalla olevaa isoa keltaista nappulaa. Syöttötuolin saa näin varmasti jokaiselle erilaiselle pöydälle sopivaksi.
 
  • Tuolin saa myös tiputettua todella alas, ja harrastetaankin sitä silloin, kun laitetaan Jasperille siihen vaikka jotakin naposteltavaa silloin kun Jasper ei ole tuolissa, eli hän yltää helposti hakemaan itse syöttötuolin pöytäosasta vaikkapa banaania tai juomista. Tuleepa ainakin vähemmän sotkua, kun lapsi yltää ja näkee kunnolla, missä kohtaan pöytää on mitäkin. Jos vaikka vertaa siihen, että Jasper hakisi ruokapöydältä kurkottaen jotakin.. 
  • Pöytäosaa saa myös säädettyä lähemmäksi sekä kauemmaksi lapsesta. Jasperin syödessä pöytäosa on aina mahdollisimman kaukana, ja Caspianin syödessä mahdollisimman lähellä häntä.  
  • Tuolin päällynen on myös todella pehmeä, eikä lapsi tarvitse varmastikaan mitään lisä pehmusteita tai tukia syödessään.
  • Syöttötuolissa on myös pyörät alla, että niiden ansiosta tuota painavaa syöttötuolia on tarvittaessa helppo siirtääkin. 
  • Lapsen omaa mukavuutta lisää jaloille tarkoitettu porras, eli jalkojen ei tarvitse vain roikkua tuolia vasten.

Vuoden käyttökokemuksen jälkeen, en oikeasti voisi olla tyytyväinen tuoliin. Joku kauhisteli silloin syöttötuolin hintaa, mutta mun mielestä syöttötuoli on nyt jo maksanut itsensä moninkerroin takaisin. 

Tärkein ominaisuus on tietenkin syöttötuolin turvallisuus, mutta ihania plussia on myös lapsen omamukavuus, syöttäjän mukavuus, hieno ulkokuori, helppo putsata, luotettavuus ja kaikenkaikkiaan monikäyttöisyys. 

On ihanaa luottaa siihen, että tuoli pysyy pystyssä, ja että taapero ei pääse siitä livettiin silloin kuin äiti käy vaikkapa jääkaapilla ja kääntää sekunniksi selkänsä. 

Jäikö jotakin kysyttävää? Onko kelläkään muulla tätä huipputuolia, mitäs olette itse tykänneet? Mikä syöttötuoli teillä on? 

<3; meeri