Rakkaimpien yhteissynttärit

No enhän mä nyt kerinnyt sitten perjantaina tulla postailemaan, vaikka vähän vannoinkin, että jos vain on aikaa niin sen teen. Viikonloppu meni taas yhdessä hujauksessa. Perjantaina aina odotellaan poikien kanssa isiä kotiin- Caspianin on pakko päästä yöunille ennen kuin isi tulee, mutta suosiolla aina valvotaan Jasperin kanssa myöhempään. Meillä on viikonloppu aina täynnä pieniä jobeja, kyläilyjä ja välillä täytyy hetki keritä vain olemaankin.
 En kerkiä viikonloppuisin edes avaamaan konetta, mutta tänä viikonloppuna ehdin kuitenkin miettiä vähän taas blogin tulevaisuutta. Päätin nyt, että (niinä päivinä kun OIKEASTI ehdin ja pystyn) jokatoinen päivä kirjoittelen hiukan kevyempiä ja helpompia postauksia, ja jokatoinen päivä kirjoittelen joitakin asiajuttuja. Jos asiajuttu jää kesken, jatkan sitä sitten taas välipäivän/kevyempipostauspäivän jälkeen. Mä kutsun tätä elvytyssuunnitelmaksi. (XD)
   Jos suinkin vain pystyn huomisen iltajumpan jälkeen ja kerkiän ennen puoltayötä, niin aloittelen kirjoittamaan vihdoin synnytyskertomuksia. Saas nähdä monta viikkoa niidenkin valmistumiseen menee, sillä en oikeasti tällä hetkellä muista mitään synnytyksistä, ja taitaa olla aikamoinen työ saada edes muutama kappale aikaiseksi. Hävettää. Miksi en saanut niitä aikaiseksi kirjoitettua, silloin kuin muistin ja ne olivat ajankohtaisia? Mutta mua itseä vaivaa nämä kirjoittamattomat synnytystarinat niin paljon, että jos en niitä oikeasti ala saada pian valmiiksi, niin blogi saa sitten jäädä--- sen verran suuri osa lasteni syntymät ja synnytyskertomukset ovat mun elämää. Hävettää. Maailman parhaimmat ja tärkeimmät päiväni ovat jo nyt ihan sumunpeitossa!! Enkä ole kirjoittanut mitään kummoisempaa mihinkään ylös! Pitää varmaan yrittää etsiä parin vuoden takaisia facebookin keskusteluja ja sitä rataa. No ei kai, mutta tosissaan; jännä nähdä itsekin mitä muistan kun alan kunnolla, oikeasti, pitkästä aikaan, muistelemaan ja kirjoittelemaan ylös! 

Ja sitten siihen asiaan! Eli poikien yhteissynttärit. Kuukausi sitten (itseasiassa tasan kuukausi sitten) juhlittiin ensimmäiset poikien yhteissynttärit. Caspian oli täyttänyt viikkoa ennen juhlia 1 vuotta ja Jasper viikkoa ennen juhlia 2 vuotta. 
  Tämä onkin jännä juttu, että tietenkin Jasper vietti vuosi sitten 1-vuotias synttäreitään, mutta silloin en itse edes pystynyt olemaan paikalla! Jouduin siis juhlien edellisenä yönä lähtemään sairaalaan supistusten takia, vietin yön sairaalassa, aamulla sain käydä kotona kun niin vaadin, vietin kotona tunnin sängynreunalla puuskuttaen ja kärsien 1,5min välein supistuksista, juhlat alkoivat ja minä olin jo takaisin sairaalassa synnyttämässä Caspiania maailmaan. 

Viime vuonna mun ei tarvinnut edes itse tehdä kaikkea juhliin; äiti ja isä olivat edellisenä päivänä meidän kanssa siivoilemassa jne. Nyt mun kuitenkin piti ihan itse siivota ja puunata jokainen kolo kodistamme, hoitaa kaikki ruokajutut, järjestää kaikki asiat. Huhhuh. :D No joo, pakko myöntää, että stressi oli taas niin valtava! Että ihme on, jos en saanut jotakin vatsahaavaa. Stressi oli niin valtaisa myös ajan suhteen, eihän mulla herranjestas ole aikaa järjestää kahdelle lapselle synttäreitä, koska Samikin on armeijassa. Missä välissä juhlat pidetään? Koska minä leivon? Koska siivoan? Missä lapset ovat silloin?! 

Samilla oli armeijassa vala poikien oikeana synttäriviikonloppuna, ja sielä siis olin siskon ja hänen miehensä kanssa. Ja tiesin, että sielä menisi koko lauantaipäivä, enkä silloin illalla enää pystyisi tekemään mitään (olin oikeassa, ei ollut kuin kaksi tavua valapäivän jälkeen: VÄ-SY), joten viikonlopun sunnuntaikin oli poissuljettu. 
Olikin siis pakko valita seuraavan viikon sunnuntai, jolloin Sami lähtisi takaisin inttiin, mutta saisin sen lauantaipäivän siinä ehkä jotenkin lapsista vapaaksi ja järjestettyä asioita. 
Sinä lauantaina lapset menivät mummulaan hoitoon päiväksi, ja minä (ja Sami auttoi onneksi monessa asiassa!!) siivosin, siivosin ja siivosin kuin hullu, kävin sadassa eri kaupassa, leivoin kaikenlaista, värjäsin hiukset jne.. 

Meidän synttärit eivät olleet todellakaan mitenkään ihmeelliset. Ei mitään lehtien mainoksista otettuja kuvia täydellisistä kattauksista, täydellisine teemoineen tai muutakaan sellaista. Pakko myöntää, että sellaset varmasti olisin järjestänyt, jos Sami ei olisi intissä; minulla olisi aikaa ja pääsisin joskus oman kylän kauppoja pidemmälle. Mutta, ehkä ensivuonna sitten! Nyt mulla vaan ei todellakaan ollut mahdollisuuksia, tai aikaa, järjestää mitään maailman mahtipontisimpia synttärijuhlia. Vaikka poikaseni ne varmasti olisivat ansainneet. Joskus vaatimaton on kaunista ja sitä rataa... 

Mutta kuten tuossa edellä jo mainitsinkin, sain näistäkin jo niin valtaisan stressin aikaiseksi, että voi pojat. Mä siivosin oikeasti koko talon niin hyvin ja kunnolla kuin ikinä keksin, mutta oiluoja... se sotku mikä lähti vajaasta kymmenestä lapsesta olikin aika käsittämätön. Juhlien jälkeen näytti siltä, niin kuin ei edes omistettaisi imuria. Haha. Tämä nyt vaikka muistutuksena itselleni ensi vuoteen; älä ole niin perfektionisti siivouksen suhteen, jos se siisteys ei pysy edes yhtä tuntia. 

Juhlat kuitenkin menivät hyvin, vaikka minä olinkin aika pyörälläpäästäni vähäisillä yöunillani. Melkein kaikki ketä pyydettiin pääsi paikalle, pojat nauttivat yllinkyllin, vieraillakin oli toivottavasti ihan mukavaa ja lapset saivat paljon ihania lahjoja! 

Mä nyt en ole lahjoja mitenkään erikseen kirjoittanut ylös tai ottanut niistä kuvia, suurinosa päätyi suoraan leikkeihin, enkä voi vannoa, että tiedän jokaisesta lelusta kummalle pojalle se tuli. :D Mutta paljon siis pojat saivat erilaisia leluja, autoja, kylpyankkoja, värityskirjoja ja -kyniä, pomppupalloa jne., mutta muutaman toivomamme käytännöllisen jutunkin saivat lahjaksi, kuten pyyhkeen, lakanat, uuden peiton ja tyynyn jne. 
Kaikki lahjat lapsille on aina ihania, mutta minä oon sitä mieltä, että paras lahja on aikaa, rakkautta, huomiota ja yhdessäoloa. <3 Ei sitä sentäs kaikkea mitata rahalla!

 Tässä vielä meidän omat lahjat pojille:

Kiitos kaikille. <3

<3meeri

Vihdoin ikioma paikka bloggailulle!

Olen jo kauan aikaan halunnut meidän kotiin jonkinmoisen työ-/kirjoitus-/tietokonepöydän. Jo edelliseen asuntoon sitä haaveilin, mutta aina jotenkin kummasti tuli sitä tärkeämpää hankittavaa ja niin se sitten kerta toisensa jälkeen jäi.

Tähän asti olen dataillut a) ruokapöydän ääressä, b) sängyllä läppärin kanssa makoillen tai c) pöytäkone yhdisttetynä 47tuumaiseen televisioon itseni makoillessa sängyllä.

a) Niskat eivät tule kipeäksi, mutta mun mielestä läppäri ei oikein sovi ruokapöydälle/keittiöön. Halusin jonkin vakinaisemman paikan.

b) Voi niskaparkoja.. Ja yöllä kone jouti aina lattialle, enkä myöskään voinut kovin myöhään bloggailla (vaikka yö- ja päikkäriaika on ainoat ajat kun ehdin olla koneella), koska en voinut datailla nukkuvaa miestä samalla häiriten.

c) Tämä oli ihan hyvä vaihtoehto. Mutta niskat tulivat aina niin kipeäksi! Näppäimistön ja hiiren kanssa makasin sängyllä ja ylöspäin katsoin televisioon/koneeseen. Lisäksi noin iso näyttö oli jo melkein liian suuri. 

Tasan pari viikkoa sitten vaihdettiin olohuoneessa järjestystä, ja näin aukeni täydellinen kolo ja paikka omalle työpisteelle! Joten ei kun pöytää metsästämään ympäri internetin ihmeellistä maailmaa. 
Olisi toki ollut kivempaa käydä katselemassa eri vaihtoehtoja livenä, mutta täällä tuppukylässä sekä kahden alle kaksi vuotiaan lapsen kanssa se ei ollut kovin mahdollista. 

Olisin tahtonut jonkinlaisen korkean sekä kapean pöytäyksilön, jonka seuraksi olisi tarvinnut jonkinmoisen baarijakkaran. Se olisi ollut myös sen takia hyvä vaihtoehto, että pojat eivät olisi pöydälle yltäneet. 
En kuitenkaan löytänyt sellaista mieluista (tai halpaa vaihtoehtoa), joten tyydyin valitsemaan Jyskin, Hobby Hallin tai Ikean vähäisistä HALVOISTA vaihtoehdoista.
Ikean valikoimassa oli kyllä kaksi todella halpaa, sekä silmää miellyttävää kapeahkoa työpöytää. Mutta, kuten kaikki tietää, mulla on täällä kaksi vilkasta alle kaksi vuotiasta poikaa, joten pelkäsin, että Ikean valikoiman pöydät eivät olisi tarpeeksi kestäviä ja tukevia. 
Jyskissä oli myös pari vaihtoehtoa, mutta ne eivät kovin miellyttäneet silmää, tai kyllähän se silmä tykkäsi, mutta en oikein osannut kuvitella niitä meidän olohuoneeseen. Ja niissäkin vähän pelkäsin, olisiko ne samaa tasoa kuin Jyskin muutkin halvat kalusteet. 

Hobby hallista kuitenkin sitten bongasin tämän pöydän. 

(Ooämgee! Nyt kun etsin tuon pöydän Hobby Hallin sivuilta.. Niin!! Se oli tilatessanikin tarjouksessa, mutta silloin tarjoushinta oli tuo 78,90e ja oikea hinta oli joku noin 90e?! Pakko kyllä katsoa pian, että maksoinko mä oikeasti siitä tuon vajaan 80e (ostin samalla myös verhot ja tyynynpäälliset, niin en ole varma...), ja nyt se sitten on noin halvalla tarjouksessa:o)

Kaunis, sopivan yksinkertainen, valkoinen. Sopisi meidän olohuoneeseen. Myöhemmin sitä voisi käyttää myös vaikka meikkipöytänä. Mahdollisuuksia pöydän käyttötarkoitukseksi riittänee. Lisäksi, pöytä oli sopivasti kanta-asiakastarjouksessa! Laitoin pöydän heti ostoskoriin, mutta pari päivää pähkäilin asiaa, kunnes palasin koneen ääreen ja tilasin ko. pöydän.

Pöytä saapui muutamassa arkipäivässä postiin, ja kokoamiseen sain palkattua Samin. Siinä kokoamisessa menikin sitten pari tuntia. 

Pöytä tuntuu tukevalta, siinä on mukavasti edes yksi pieni säilytysosa, eli laatikko. Se oli plussaa, koska ajattelin ensiksi, että sitäkään ei välttämättä tarvitsisi olla. 
Sivupöytä sopii täydellisesti meidän olohuoneeseen kokonsa ja näkönsä ansiosta!

 Tuolin ajattelin päällystää. 

Pöytä on matala, eli mitään baarijakkaraa ei tarvitse ostaa. Keittiön ruokapöydän tuoli meni vallanhyvin uuden pöydän ääreen. Aion tuolin vaan päällystää kivalla kankaalla, jotta sekin sopisi paremmin olohuoneeseen. 
Meillehän tuli samana päivänä myös uusi syöttötuoli, joka pääsi ruokapöydän päätyyn ja Jasperin syöttötuoli siirtyi pöydän sivuun yhdeksi normaaliksi tuoliksi. Joten, juuri sopivasti, ruokapöydän yksi tuoli ''vapautui''. Meillä on muutenkin ollut tarkoitus ostaa keittiöön uudet tuolit (keittiön tuolithan kuuluivat edelliseen ruokapöytään, ei vain olla saatu vieläkään aikaiseksi löydettyä mieluisia uusia tuoleja), joten, ihan hyvin meni tämä näinkin.  
 
Pari päivää Jasperilla meni pöytää välillä ihmetellessä, mutta nyt pöytä ja läppäri ovat saaneet jäädä pojilta jo rauhaan. Tarkoituksena olisi ehkä siirtää meidän pöytäkonekin uudelle pöydälle, tai sitten lisään, kun uskallan, vaan koristeita yms., mutta sitten vasta kun Jasper ei enää varmastikaan niitä aio heitellä lattialle.. :D

 Minun ihana pöydän esittelijäapulainen! 

 Hmm.. Kukahan sille laatikollekin löysi heti käyttöä?? ;D

Eli, pöytä on tällä hetkellä kieltämättä aika yksinäinen pelkän kannettavan tietokoneen kanssa, mutta ihan varmasti se saa vielä paljon käyttötarkoitusta. 

Mun mielestä on ihan valtavan ihanaa nyt!! Mulla on oma paikka bloggailulle, niskat eivät tule kipeäksi, tietokoneen ei tarvitse koko ajan vaihdella osoitettaan.. Ja 99,99% varmuudella aion pysytellä vain pöydän ääressä koneella ollessani, sillä kannettavakaan ei edes toimi enää ilman laturia, joten... :D Ja onhan tämä muutenkin niin ihanaa nyt. Enää ei tarvitse miettiä, että minneköhän minä nyt tämän koneen raahaan kun pojat nukkuvat! 

Iltaisin kun pojat nukkuvat ja Sami katsoo jotakin todella ''hyvää'' ohjelmaa televisiosta, niin mä hiihdän hiljaa tähän viereiselle pöydälle nörttäilemään. 

<3; meeri

 

Uusi syöttötuoli

Eilen ennen mun jumppaa, haettiin koko perheen voimin noin satatuhatta (no ei ihan) pakettia postista. Paketeista paljastui syöttötuoli, turvaistuin, verhot, 4x tyynynpäällinen, autoon penkkien selkänojiin suojat/pojille leikkilokerot sekä kirjoitus-/sivupöytä. 

Nyt esittelen meidän ihanan uuden syöttötuolin! 

Toinen Cosatto olisi houkutellut kyllä tosi paljon, mutta ne on sen verran hintavia, ettei haluttu ostaa toista yhtä kallista. Jasper kuitenkin hetken päästä pystyy istumaan jo aina syödessään normaalilla penkillä. Koettiin kuitenkin toinen syöttötuoli vielä tarpeelliseksi, sillä Jasper ei kuitenkaan aivan vielä yllä normaalilta tuolilta syömään hyvin pöydässä. Ja onhan se Jasperin Cosatto valjaineen sekä haarustappeineen myös turvallisempikin vaihtoehto!
   

Tarjottimen saa tuonne taakse kiinnitettyä kätevästi, jos sitä ei tarvitse. Tuossa on myös aika kiva säilytyskori! Vielä sielä ei ole mitään, mutta onhan sinne hyvä just laittaa esim. ''ruokaleluja'' (ja varmasti myös Jasper keksii sille käyttöä jossakin välissä).

Päädyin sitten tilaamaan Baby Stylestä Brittonin syöttötuolin Caspianin käyttöön. Tässä suora linkki syöttötuoliin , tuoli näyttäisi kuitenkin tällä hetkellä olevan loppunut verkkokaupasta. Toisella kuosilla olevaa näyttäisi kuitenkin vielä olevan!

Samin sanoin: ''tää tuoli on kunnon löhötuoli!!'' Todella pehmeä, iso ja mukavantuntuinen kaikinpuolin. 

Ihan sellainen perus puuhäkkyräpinnasyöttötuolikin maksaa siinä satasen hujakoilla, siihen olisi vielä pitänyt ostaa myös valjaat sekä pehmusteet, joten koin, että tuo oli parempi vaihtoehto. 

 Tässä tuolissa tuo ''haarustappi'' (vai mikä se nyt ikinä onkaan) on tuossa tarjotinosassa kiinni. 

Syöttötuolin saa myös säädettyä ylös tai alas. 

Kokemusta syöttötuolista ei ole vielä kovin paljon kertynyt, mutta tähän tietämykseen ja tuntemukseen asti tuoli vaikuttaa kyllä hyvältä! Tukeva, kätevä ja kaikinpuolin lapsiystävällinen. Iso koko ehkä yllätti, Brittonin tuoli oli nimittäin vielä kookkaampi kuin meidän Cosatto! 

Caspiankin kyllä tuntuu tykkäävän todella paljon uudesta ikiomasta syöttötuolistaan! 

 

''Valtaistuin'' on nyt vaihtunut, ja Jasperin tuoli pääsi jäädäkseen pöydän sivuun. Tarjotinosan laitoinkin jo jemmaan, ja nyt Jasun tuoli saa olla koko ajan pöydän ääressä ''yhtenä normaalina tuolina''. Jasperkin tykkää kyllä tuosta paikasta, ja äskenkin kun sanoin, että menee oman tuolin luokse, niin meni ihan oikeaan paikkaan! 

Ihanaa, kun enää ei tarvitse pelätä Jasunkaan tippumista normaalista tuolista. Ja onhan hänenkin mukavempi tuossa syödä, kun yltää ruokaankin paremmin. 

 

 Mutta, mitäs te pidätte meidän uudesta syöttötuolista? Olisiko jollakin ko. syöttötuoli? Kokemuksia? Plussia ja miinuksia? 

<3; meeri