Pimeydessä

Hmm, voikohan kesän loppumisella olla oikeasti näin suuri vaikutus mielitilaan? Musta tuntuu, että kuin sormien napautuksesta, musta olisi tullut todella laiska ja VÄSYNYT. Mä vihaan pimeyttä, kylmyyttä ja sadetta. Vaikka joskus ennen kuvittelin ja väitin, että vesisateessa kävely olisi ihanaa. Mutta ei, ei se ole. 

Vaikka pojat nukkuu nyt yössä 14-16 tuntia (kyllä, luit oikein) ja ovat aamulla 1-2 hereillä ja nukkuvat sitten 3-4 tunnin päikkärit... Niin, tänäänkään en ole silti jaksanut tehdä yhtään mitään? Vai johtuukohan se kenties siitä, että oli maanantai? 

Toivottavasti johtui. Huomenna ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja tehdä jotakin ihan täysin UUTTA! Jos se vaikka piristäisi. Eihän yksi laiskottelupäivä pahitteeksi ole?! Mutta tällänen ei ole yhtää mun mieleen eikä yhtään mun tyylinen..
Ehkä mä vaan haluan vähän ehkäistä jotakin syysmasennusta, koska jos nämä päivät jatkuu tälläisinä... Niin, en kestä. On nyt jo niin saamaton olo, kun yhden päivän olen ollut oikeastaan tekemättä yhtään mitään ihmeellistä.. Pari koneellista pyykkiä ja tiskiä pessyt, siihen se sitten jäikin. :D

Onko mitään ehdotuksia, että mitä se voisi olla? Mikä teitä piristää pimeyden ja kylmyyden keskellä? 

Mun ehdoton piriseruisku masentavissa hetkissä on ollut tilailu.. Mutta jotenkin haluaisi välillä keksiä muutakin... Onhan se uusien tavaroiden hankkiminen vieläkin kivaa, mutta olisi kiva jos olisi joku toinenkin masennuslääke, johonka ei kuluisi välttämättä edes rahaa!

(Ja siis onhan mulla lapset, ja ne tuo iloa ja onnea jokaiseen mun hetkeen ja elämän sekuntiin. Jaksan kyllä niitä hoitaa jne., ei ole nyt mistään sellaisesta kyse.. Vaan olisi kiva keksiä ehkä ITSELLE jotakin kivaa? Kenties niihin hetkiin kuin lapset nukkuvat? Siisti koti on kyllä valtava motivaattori, mutta ei se siivoaminen kuitenkaan nyt niin piristävää ole. Sitä saa ja kerkiää kyllä tekemään joka päivä....)

<3; meeri

Paketin sisältöä

H&M:ltä saapui paketti jo pari viikkoa sitten, mutta nyt vasta muistan/kerkeän esitellä muutamat ostokset! Pääsääntöisesti tilasin itselleni mammavaatteita, mutta enhän mä nyt niitä jaksa esitellä.. Muutamat sopivat housut, mekot ja paidat sieltä siis tuli mullekin! Jotakin tietenkin palautinkin, mutta voi sitä onnen määrää kun puin pitkästä aikaa ihkaoikeat HOUSUT jalkaan! Jasperin syntymän jälkeen en ole siis pitänyt tasantarkkaan muita kuin legginssejä, sukkahousuja tai collagehousuja! Eli oikeasti seitsemän kuukautta ''kuljin ilman housuja''. (Ihan viimeisilläkin raskaana käytin siis farkkuja, mutta ne ovat olleet synnytyksen jälkeen kyllä aivan liian isot) Oon vieläkin niin onnellinen niistä uusista housuista :-) Ja molemmat olivat siis äitiyshousut kyllä, toiset mustaa ohutta kangasta ja toiset harmaat farkut. Uskon, että varsinkin ne mustat housut menevät kyllä ihan loppuraskaudessakin vielä jalkaan, sen verran reilun kokoiset ne ovat erityisesti masun kohdalta! :) En ikinä uskonut, että voisin olla näin onnellinen parista housuista?! Enhän mä omistakaan farkkuja kuin ennestään sen sata ainakin....

Mutta ainahan ne silmät kiinnittyvät kuitenkin ensimmäisenä niihin ihaniin vauvan vaatteisiin, ja ostoskoriin päätyikin Jasperille muutama kiva syysvaate! Syksyä ja varsinkin talvea ajatellen pitäisi hommata Jasperille vielä vaikka ja mitä!! Ja tuntuu, että kaikki ''normaalitkin'' vaatteet, eli ihan vaan  paidat ja housut ovat justiin nyt tosi vähissä (siivosin viikonloppuna Japun vaatekaapit, ja aika paljon pieniksi jääneitä vaatteita saikin jo siirtää varastoon...). Muutenkin mulla on ihan järkyttävä stressi, kun pitäisi saada hommattua Jasperille, vauvalle, mulle, Samille ja kotiin kaikenlaista! Ihan sukista, meikeistä ja alusvaatteista sisarusrattaisiin, autoon, sänkyihin ja huonekaluihin...... Vihaan tätä stressaamista!!

Tässä kuitenkin Jasperin uusia syysvaatteita (kaikkien hintojakaan en enää luonnollisestikaan muista, joten en niitä nyt kirjoita tähän, mutta saa toki kysyä jos jokin erityisesti kiinnostaa niin yritän muistella); 

 ''Ilokseni'' huomasin ensimmäisen käyttökerran (turvakaukalossa istumisen) jälkeen, että nämä taisivat olla hiukan pienet :-D Jasperin varpaat olivat aivan päässä, mutta kantapää ei mahtunutkaan enää kenkuliin kunnolla. Huoh! Pitää metsästää jotkut toiset kengät...

 Jasperin ensimmäinen kauluspaita & ensimmäinen neule! Mun mielestä nämä sointuvat niin söpösti myös toisten kanssa, että noita voi ihan helposti pitää päällekäinkin!

en kyllä osaa sanoa kenenkä makkarakäsi tässä on.. <3

 Paitoihin sopivat housut!!

 Ihania lämpöisiä juttuja. Ja voin kertoa, että Jasper on maailman söpöin tuossa sinisessä tupsupipossa, haha! <3

Mitäs piditte ostoksista? Voisitteko itse pukea näitä omalle lapsellenne? Mä ainakin tyyliin rakastan noita kaikkia! :-)

Illemmalla palailen vielä kuulumisten kanssa :-)

<3: meeri