Uusi banneri!

Heti ensimmäinen asia, johon kiinnitin huomiota, kun palasin blogitauolta oli tämä karmea banneri (näin melko lievänä kuvauksena)..... Jonka tein silloin sekunnissa, koska melkein järki lähti sitä edellisen talvibannerin takia. 

Itse en kuitenkaan löytänyt inspiraatiota uuteen banneriin, joten pyysin apua sen suhteen! Ihana blogiystävänäni Emmi, kuitenkin halusi auttaa mua ahdingossa ja väsäsi mulle uuden bannerin! Annoin Emmille vapaat kädet tehdä millaisen vain, kuvienkin suhteen. Oon niin kiitollinen ja iloinen, että Emmi jaksoi vaivautua. Iso kiitos vielä kerran! Olin illalla niin iloinen, että pompin samalla kun olin koneella. Ahaha.

Oon tosi tyytyväinen uuteen banneriin, vaikka olisin kyllä ollut tyytyväinen tuon edellisen jälkeen ihan mihinkä vain! Mun mielestä tämä nykyinen on nyt jotenkin ''kaunis'' ja sellainen herkänoloinen, ei niin raskas (toisin kuin tuo edellinen, itse just kammoan muidenkin blogeissa noin raskaita, synkkiä, PAINAVIA, bannereita.. Antaa niin ahdistavan olon) vaan pikemminkin hempeä ja raikas! 
Tämä saa ainakin nyt olla väliaikainen banneri, sillä jossakin vaiheessa on ainakin pakko ottaa kunnon kuvia banneria varten ja kyhätä sitten uusi. Mutta ken tietää, koska nekin kuvat kerkiää ottamaan, ja siihen asti en todellakaan olisi jaksanut katsella tuota edellisiä.

Mielipiteitä otetaan vastaan!! Mitäs pidätte uudesta bannerista?

<3; meeri 

Lastenhuone osa. 2

Meidän nykyisen kodin yksin suurimmista epämiellyttävistä asioista, mun mielestä, on poikien huone. Poikien huoneen seinän väri on todella kaukana mua miellyttävästä värimaailmasta, eikä asiaa auta sekään, että seinän pinta on edellisten asukkaiden toimesta todella kärsinyt. Tämä edellämainittu seikka onkin suurin syy siihen, miksen ole sisustanut poikien huonetta lainkaan. 

Meillä on myös ollut koko ajan tiedossa, että ei voida asua täällä talossa kauan, joten en siksikään ole halunnut hankkia tänne, varsinkaan poikien huoneeseen, mitään juuri tänne sopivia juttuja, koska en voi tietää sopivatko ne sitten seuraavaan kotiin laisinkaan. 
Värimaailma on kuitenkin sen verran poikkeava, että olisin halunnut maalata seinän aluksi, ja ehkä sitten vasta ostella niitä sisustusjuttuja. Mutta päädyttiin nyt siihen, että kun kerta vuokra-asunto on, ettei aleta tekemään mitään noinkin suuria juttuja vain sen takia, että meidän silmää miellyttäisi sen pienen hetken mikä täällä aiotaan asustaan. 

Olen jo aikaisemmin tehnyt huoneesta postauksen, ja se löytyy TÄÄLTÄ. Ehdottamasti kannattaa käydä vilkaisemassa tuota edellistä postausta huoneesta, niin saa vähän laajemmalti mun mietteitä huonetta kohtaan!

Edellisestä huoneen esittelystä on kuitenkin muuttunut monikin asia, mutta toisaalta ei yhtään mikään, ainakaan kivempaan suuntaan. Muutakuin käytännössä.

Huoneeseen on tullut noin miljoona lelua lisää, sekä toinen sänky. Huoneella ei olekaan kuin muutama käyttötarkoitus; meidän kaksi vauvaa nukkuu sielä, lelut säilytetään sielä, Jasperin vaipat vaihdetaan sielä, Jasper katselee huoneen ikkunasta pihalle ja etsii kissoja, Jasperin jäähypaikka on sielä, luetaan kirjoja sielä, säilytetään vaatteita sielä ja usein puetaan sielä. Ja siinä ne olivatkin.

Odotan malttamattomana sitä, että jossakin tulevassa kodissa, meidän OMASSA kodissa, saan muuttaa ja sisustaa mun mussujen huoneen juuri sellaiseksi kuin haluankin! Sitä odotellessa, me viihdytän täällä, vaikka silmä ei lepääkään huoneessa muuta kuin silloin kun katselee suloisia poikia. 

Minä olen juuri se rouvashenkilö, joka kateellisena ja inspiroituneena katselee muiden lastenhuoneiden ihania kuvia!

Oli muuten todella ''helppoa'' ottaa edes nämä pari kuvaa, sillä Jasper riehui ja sotki koko ajan lähettyvillä... Niin kuin aina jos mä siivoan tuota huonetta, Jasper tulee perässä kuin pyörremyrsky ja sotkee kaiken ennalleen. Sen takia mä siivoankin vain ja ainoastaan silloin ko. huonetta, kun Jasper on jossakin muualla! :D 

<3; meeri

Höpönlöpön

Muruset nukkuu päikkäreitä, ja mä ajattelin käyttää tilaisuuden hyväksi. ;-) Tosin tiedän jo valmiiksi, että tämä postaus jää kesken, mutta jos niin todella käy, niin jatkan sitten illalla. 

Kaivoin tänään reippaan kuukauden tauon jälkeen sen kamerankin esille, tai no, tyhjäsin eilen hiukan muistia, ja otinkin jo muutaman kuvan heti tänään! Olikin ollut sitäkin puuhaa jo ikävä. Kohteena toimi tuttuun tapaan mun poitsut, ja voi luoja kuinka paljon parempia kuvia sitä saakaan oikealla kameralla kuin tuolla iPhonella.. Joten, innostuin kamerasta sen verran, että näitä kuvia on nyt miljoona, ja en osaa tunnetusti karsia.. Joten sori. :D

Oltiinkin tänään jo lasten kanssa pari tuntia pihalla, ja ihanaa että aurinkokin jopa paistaa! Liian kova tuuli sielä vielä on, mutta onhan tämäkin nyt jo edistystä lumikelien jälkeen.. 

Eipä mulla nyt edes mitään ihmeellistä asiaa edes ole, ajattelin vaan kertoa, että oon tällä hetkellä OIKEASTI tosi onnellinen. Sen huomaa siitä, että jaksan ajatella tulevaisuutta, jaksan jo vähän panostaa itseeni ja suunnitella kaikkea. Mä nimeomaan jaksoin nyt vihdoin aloittaa sen herkkulakonkin, ja nyt kun oikeasti sen päätin, niin todellakin tiedän siihen pystyväni.. On nyt tässä 1,5 kuukauden aikana tullut syötyä varsinkin sitä kuuluisaa suklaata enemmän kuin laki sallii. Hyi olkoon! Mutta vertailukuvat napsittu, ja niistä sitten lisää tulevaisuudessa.
Mä jaksan hymyillä ja nauraa joka päivä, ja mä oon taas löytänyt mun positiivisen mielen. Musta tuntuu, että jaksan taas höpötelläkin enemmän ja ennen kaikkea tuntuu, että oon enemmän oma itseni jo!
Caspianin pari vauvakuukautta meni multa aika pimennossa ohi, mikä toki surettaa ihan hirmuisesti, mutta nyt onneksi nautin jokaisesta hymystä ja jokaisesta ilmeestä ja jokaisesta liikkeestä ja kaikesta muustakin senkin edestä. Oon oikeasti niin kiitollinen kaikesta mitä oon saanut!

Ehkä kaiken voisi tiivistää yhteen lauseeseen: mä oon löytänyt mun kadoksissa olevan asenteen!

Loppuviikolle onkin todella paljon suunnitelmia ja kiireitä! Mutta sellaisia juttuja, joita odotan niin innolla. Torstaina käydää aamusta Seinäjoella hoitamassa pari juttua, sen jälkeen mulla on ripsihuolto. Perjantaina sitten olisi aamulla lähtö Tampereelle, ja siellä ollaan yksi yö mun ihanan sielunkumppanin kanssa. Kerron siitä sitten myöhemmin lisää!

Mutta nyt voisin mennä syömään, ennen kuin nuo muruset herää. Mä olin aika nopea, ja ne ainakin VIELÄ nukkuu, saa nähdä ehtiikö blogger ladata kuvat ennen kuin on liian myöhäistä. // Haha, ei muuten ehtinyt ladata. Nyt vasta ehdin tulla tekemään tämän valmiiksi, kun poitsut menivät yöunille. :-)

<3; meeri

Caspian 4kk (+ neuvolalääkäri)

Aluksi haluan hiukan hehkuttaa! Sitten kerron tämän päivän neuvolakuulumiset.

Pojat nukkuivat viimeyönä 14-16 tuntia putkeen! Caspian söi kuudelta kerran, ja jatkoi sen jälkeen uniaan. Jasper ei reagoinut millään tavoin, vaikka hain Caspianin heidän huoneestaan ja vein takaisin. 
Mä heräsin ITSE hiljaisuuteen, sen takia, että olin nukkunut niin PALJON! Eipä ole paljon tällaista tapahtunut.. Kello oli  jo lähemmäs 11, kun mussukat viimein heräsivät. Jasper on nyt myös noin vuorokauden syönyt normaaliin tapaansa, eli paljon. Hänellä kun on ollut nyt pari viikkoa hiukan jotakin ruokalakon tapaista, ja ruokaa on uponnut ehkä sen 1/5 osan mitä normaalisti.. Voi, että kun olen nyt iloinen! Onnellinen äiti. 

Tänään meillä oli siis Caspianin 4kk -neuvola. Äiti ja siskonpoika Roope tuli tänne Jasperin kanssa siksi aikaa. Tai niin me ainakin luultiin, kunnes päätettiin varttia ennen aikaa, että mennään vaunuilla yhdessä kävellen neuvolaan ja mummu ja poitsut ovat sen aikaa viereisessä kotieläinpihassa. 

Tuli hiukan kiire, ja KUUMA, mutta oltiin neuvolassa just tasan kun aikakin oli, eikä tarvinnut onneksi yhtään odotella vuoroa. 

Caspian piti herättää just ennen neuvolaan lähtöä alkavilta parin tunnin päikkäreiltään, eikä millään nukahtanut sitten vaunuihinkaan, mutta silti oli vain tosi tyytyväinen neuvolassa. Käynti olikin suhteellisen pikainen, sillä mitään rokotteitakaan ei tullut tällä kertaa. Neukkutätinä oli myöskin sijainen, joten ei ollut sen kummempia juteltavia..

Lääkäri tutki Capun, ja kaikki oli tosi hyvin. Niin kuin on muutenkin ollut: Caspian ei ole ollut kertaakaan kipeä, syö hyvin ja paljon, nukkuu yössä noin 10 ja 3 tunnin pätkät, nukkuu hyvin Jasperin kanssa samassa huoneessa (on nukkuneet nyt jo jonkun reilun kuukauden samassa huoneessa), ei itke turhia (joskus saattaa itkeä, jos vaikka joutuu hiukan odottamaan vuoroaan vaipanvaihtoon tai syöttöön) ja on muutenkin tosi tyytyväinen vauveli, samoin kuin isoveljensä!

Neuvolakorttiin lääkäri kirjoitti: ''Pituutta tullut reilusti, myös painoa tullut hyvin. Jäntevä ja liikkuva poika. Sydän ja keuhkoauskultaatiossa(?) ei poikkeavaa. F??????? +/+, kivekset +/+, lonkat s?????. Vatsa pehmeä, myötäävä(?). Korvat terveet, punaheijaste +/+, Hirsdhberg (?:D) normaali. ''

Haha, jep. En saanut taaskaan puolestakaan selvää.. Onneksi siihenkin on jo tottunut. 

MITAT: 

pituus 67cm
paino 7840g
pipo 43cm
/
kuukausi sitten 3kk-neuvolan mitat:
pituus 61cm
paino 6970g
pipo 41,2cm
/
Jasperin 4kk-neuvola mitat: 
pituus 63cm
paino 7405g
pipo 41,8cm

Eli pituutta Caspianille oli tullut nyt kuukaudessa 6 senttiä! Miettikää kuinka paljon! Ja mitä mä nyt lurkin, niin Jasper on ollut tasan yhtä pitkä ja Jasperilla on ollut just samankokoinen pää 6 kuukauden iässä kuin mitä Caspian nyt 4 kuukauden iässä. 
Aika jännä juttu, Caspian kuitenkin syntyi 2cm lyhyempänä ja on kuitenkin ''kehitysiältään'' kuukauden nuorempi. Eli voiko olla totta, että Caspian on oikeastaan n. 10cm tällä hetkellä isoveljeään lyhyempi?! Pian saa käyttää samoja vaatteita herroilla.. :D 
Mutta ihania täydellisiä äidin kultia molemmat! Omia lapsia on hauska ''vertailla'' keskenään, koska tietää, että molemmat on silti ihan just täydellisiä omina itseninään.

Caspian juttelee jo tosi paljon, ja hän on niin aurinkoinen! Yhtä hymyä, naurua ja iloa koko poika! Joskus harvoin pääsee hermoitkut, koska joutuuhan sitä pakostikin välillä odottamaan hetken aikaa, koska täällä on kuitenkin kaksi vauvaa hoidettavana. Mutta onneksi Caspian rauhoittuukin yhtä nopeasti kuin hermostuukin.

Meillä myöskin jo liikutaan! Cappu ei pysy hetkeäkään enää selällään, vaan on jo kovasti meno päällä. Hän kääntyy sekunnissa selältä mahalle. Hän osaa kääntyä molemminpäin ja yleensä parin minuutinkin jälkeen hän löytyy leikkimatolta ihan eri suunnasta ja eri päin kuin oli sinne jäänyt.
 Caspian liikkuu myös kellonviisarina, ja eilen ja tänään on jo tuntunut hiukan menevän myös eteenpäinkin! Saakin nähdä, koska pieni poika oppii tuon ryömimisen jalontaidon kunnolla.. Mua ihan itkettää! Ei se voi olla jo noin iso, eihän? 

Vaatekokona Caspianilla on käytössä jo 74/80/86 cm kokoiset vaatteet.. Ja ette voi uskoa, kuinka paljon mua ahdistaa tieto siitä, että missään varastossa tai kaapeissa ei ole enää yhtäkään vaatetta, mikä ei olisi jo käytössä Caspianilla tai Jasperilla! Caspianilla on vain jotakin Jasperin puhkikulutettuja vaatteita käytössään... Tietääpähän ainakin mitä on pakko ostaa seuraavaksi! 

<3; meeri