sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Coming home

IIK, uskokaa tai älkää, mut mä suorastaan hihkun ja puhisen; Melkein kuukauden tauon jälkeen, tulin käymään koneella! Mulla tuntuu olevan vähän perhosia masussa, ja en osaa kirjoittaa juuri lainkaan.. Joten anteeksi jo etukäteen mahdollisista kirjoitusvirheistä sekä siitä, etten osaa pullautaa tätä tekstiä pihalle kovin sujuvasti..

Jasper ja isi lähti tänään sukuloimaan, ja Caspian meni hetki sitten päikkäreille- mä en nähnyt muuta kuin yhden sanan: BLOGI!! Eli luvassa hiukan kuulumisia ja höpöttelyjä, ei mitään kummempaa. 

Oon miettinyt tätä blogia nyt todella kauan sekä hartaasti, enkä todellakaan aio lopettaa. Bloggaus on mun ihan favourite one harrastus, mä niin nautin tästä. Oon pitänyt nyt oikeastaan 1,5 kuukautta taukoa (ellei lasketa sitä yhtä välipostausta) ja voin kertoa, että on hyvä, että uskalsin pitää miettimistaukoa. Mulla ei olisi millään oma jaksaminen blogin ylläpitoon riittänyt (ei sillä, että olisi aikaakaan ollut), vaikka olisin kuinka yrittänyt.. Oon kyllä suorastaan ikävöinyt tätä kirjoittelua, ja olenkin nyt päättänyt, että viimeistään ensi kuun alussa aloitan taas normaaliin tuttuun tapaan kirjoittelemaan, tosin yritän stressata hiukan vähemmän blogin suhteen. 

Kameraan olen koskenut viimeksi noin kuukausi sitten veljeni tulevan vaimokkeen polttareissa, joita en ole kyllä vieläkään siirtänyt edes koneelle asti.. Mä varmaan kyllä hiukan availen paremmin joitakin asioita parin viime kuukauden ajalta, mutta lähinnä ajattelin nyt keskittyä nykyhetkeen ja tulevaan. 
Sitten kun bloggailu taas jatkuu normaaliin tapaan, niin tietenkin on jossakin vaiheessa vieläkin tulossa mm. ne kauan kaivatut ja toivotut synnytyskertomukset. Mutta pienemmät aiheet menneisyydestä, ajattelin nyt ainakin unhoittaa! 
Eli, jos vielä joskus koittaa tälläinen itsenäinen hetki keskellä päivää, ehkä jopa koko päivän ajaksi, niin niitä kirjoittelen. En kuitenkaan lupaile niitä miksikään tietyksi ajankohdaksi, vaan kirjoittelen niitä pitempiä ja laajempia postauksia sitten kun taapero (jolla on muuten alkanut kunnon uhma) ei roiku jalassa ja vauva (joka on kasvanut tosi hienosti, kääntyilee ja liikkuu jo joka suuntaan hiukan, ja huomenna hänellä onkin 4kk- neuvola ;-) ei ole sylissä. 

Mä hihkun intoa ja innostusta, mutta oon jotenkin nyt ollut niin kauan poissa blogin parista, ja tapahtumia on ollut niin paljon, etten osaa oikein kirjoittaa mitään! En tiedä mitä kertoisin tai mistä aloittaisin? Ugh muuten, banneri menee heti vaihtoon kun saan kehiteltyä jonkun uuden! Aloin nyt epäilemään, että se inhotus on ollut mun syy tähän taukoon (no ei kai, mutta onhan se nyt ruma)..

Nyt mä ajattelin rientää siivoamaan tai ihan vaan nauttimaan OMASTA ajastani, ennen kuin Caspian herää! Lätkäsen vielä loppuun osan kuvan niistä miljoonasta, joita oon kännykällä napsinut nyt reilun kuukauden aikana.. Instagramia oon päivitellyt tosi ahkeraan (ehkä jopa liian ahkeraan.. tai ei edes ehkä) ja sieltä mut/meidät löytää nickillä meerevel .

Nyt sanon vielä ihan loistavalla mielellä; PALAILLAAN PIAKKOIN! Ootte ihania <3


Mun poitsut <3


Maailman iloisin ja ihanin kaiffari <3


Räpsyttimet <3






Talvi yllätti!



..No kyllähän me ehdittiinkin pari päivää nauttia kesästä..








Raasu rakas, Caspian tekee aina tuon ilmeen, jos vaikka säikähtää! Ei ala yleensä itkemään tuon jälkeen, kun kerkiää aina ''ehkäistä'' tämän ilmeen avustuksella sen itkun. :')








Caspian - Jasper <3


Anskan polttareissa pääsin ensimmäistä kertaa pienlentokoneen kyyttiin! Suoraansanottua, meinasin ekan vartin paskantaa housuun siitä kauhusta (vaikka aluksi olin ainoa kuka ei jännittänyt YHTÄÄN), mutta lopulta pysyin sitten ottamaan pari kuvaakin yläilmoista. :-D (Minä oon tuo valkoisissa)


<3; meeri

6 kommenttia:

Kiitos kommentista! ❤