tiistai 25. helmikuuta 2014

16 päivän ikäinen vauva & 5 ensimmäisen kotipäivän kuulumiset + vauvan ensimmäinen neuvola


Vauva on ollut nyt viisi päivää kotona. VIISI päivää, miettikää että vasta viisi päivää ollaan oltu kokonaisena perheenä kotona. Vauva on nyt 16 päivän ikäinen, ja sopii meidän perheeseen kuin nenä päähän. Musta tuntuukin kuin näin olisi ollutkin aina ja ikuisesti.

Mähän olin vauvan kanssa ke-to yön viime viikolla vastasyntyneidenteholla vierihoidossa. Hyvin meni. 

Rakkautta riittää molemmille pojille, mutta en kiellä, etteikö tässä olisi omat haasteensa. 
Mama on kohtalaisen väsynyt koko ajan, mutta mitäpä sitä ei omien vauvojensa eteen tekisi? Mitäpä sitä ei jaksaisi? Nimenomaan, kaiken se jaksaa ja kaiken se kestää. 
Ja vieläpä onnesta soikeana, rakkaudesta tulvivana.  Omat lapset on elämän rikkaus, suola, onni, se on kaikki. Koko elämä.

En tiennyt, että Jasperkin osaisi yksivuotiaana olla jopa noin mustasukkainen.. Varsinkin silloin jos esimerkiksi minä olen ''kaksin'' lasten kanssa. Jasper roikkuu mun jalassa kirjaimellisesti, jos vauva on mun sylissä. 
Mustasukkaisuus ilmenee itkulla, huudolla ja pahanteolla. Mutta mun mielestä joka päivä on kuitenkin mennyt jo vähän helpommin.. 
Pitää vain kaikintavoin yrittää suunnata paljonpaljon positiivista huomiota myös Jasperille, ja jättää ne mahdollisesti ''turhat'' ja ei-pakolliset kieltämiset ja ''suuttumiset'' minimiin.
Ihan hyvin on kuitenkin mennyt!


Vauva sai Jasperin raadellun sängyn käyttöönsä..

Välillä on myös aika karua, jos molemmat babet itkee yhtä aikaa sängyissään..... ''Kumman luo mä meen?!'' Tietenkin aina sen luo, kummalla tuntuu olevan suurempi hätä.

Jasper herää yöllä, jos vauva itkee. Onneksi kuitenkin rauhoittuu todella helposti, joko käyn antamassa tutin suuhun tai en käy ollenkaa ja Jasu hiljenee sekunnissa. Uskon, että Jasper tottuu pian vauvan itkuskeluihinkin eikä enää hetken päästä edes herää yöllä kun toinen itkee. Mutta sitäkäänhän ei voi tietää, kauan siihen tottumiseen menee. 



Molemmat poitsut ovat nyt näinä kaikkina huimaavina viitenä päivänä heränneet aamulla 8-9 aikoihin. Muuten en kyllä oikein osaa sanoa juuta enkä jaata vauvan rytmistä.. Eipä sellaista oikeastaan vielä ole.

Yksi asia kuitenkin on täysin varma: vauva syö usein ja paljon. Välillä vaavi ei malta edes nukkua syöttöjen välillä, ja toisinaan hän nukkuu jopa sen 1-2tuntia.. Harvassa on jopa ne reilun kahden tunnin unet putkeen, en ole varma onko sellasia edes ollut vielä kotona? :-D Mäkään en oikein katso edes kelloa nykyään, illalla sen verran, että tietää meneekö Jasper jo nukkumaan ja aamulla sen verran, että tietää onko Jasperin huutelut jo aamuhuuteluita.


Kulta tasan 2 viikkoa <3

No kuitenkin kun vauva on niin pieni ja sairaalassa pelättiin sitä, että jaksaako vauva itse herätä syömään (kun sai 9 päivää kaiken ruoan pelkästään nenämahaletkun kautta) - niin onhan tämä ihan huippua.
Vauva syö siis tosi paljon ja tosi usein, mutta ei pullauttele muutakuin ehkä viisi kertaa on tullut jättipuklut. Pissaa ja kakkaa tulee kuitenkin tosi paljon all the time. Vauva myös röyhtäyttelee mukavasti!

Neuvolan akkakin kävi tänään. Hän kehui vauvan maasta taivaisiin, ja sanoi että on ihan täydellinen bebe. Sopusuhtainen, tosi virkeä, jäntevä, iho hyvässä kunnossa, molemmat pallukat löytyi, napa siisti, lämpöiset raajat..
Kotona ollessa eli vain viidessä päivässä oli tullut 400grammaa lisää painoa! WAU. Nyt ollaan sitten 20gramman päässä kolmesta kilosta!



Synnytyksen jälkeen multa lähti kaikki turvotus, mutta se kaikki turvotus palasi heti seuraavana aamuna synnytyksestä. Nyt ne onneksi on suurinpiirtein lähtenyt. Painokin mulla on tippunut jo 11-12kg siitä painosta kun viimeksi olin neuvolassa (eli 2-3 viikkoa ennen synnytystä?!), että en oikein edes tiedä varmasti kuinka paljon painoin synnyttämään lähtiessä.. Voin kyllä laittaa havainnollistavia kuvia jossakin vaiheessa. Kiinnostaisiko muuten laajempi postaus mun palautumisesta? 
Onhan tässä vielä pudotettavaa, mutta eipä toi mua stressaa. En ole vielä kerinnyt edes lenkille ja silti olokin alkaa tuntumaan pikkuhiljaa ihmiselle taas. Eikä pullakasalle.

Uskokaa tai älkää, mutta mun kaikki sukat pyörii mun jaloissa.. Mulla oli niin suuret ne jalkojen turvotukset loppuvaiheessa, että se kai venytti vähän mun sukkiakin.. Nyt aina viimeistään puolen tunnin päästä sukkien laitosta jalkaan, kantapääkohta on ylös päin ja mun pitääkin käännellä sukkia koko ajan jaloissa. Huoh, suuri ongelma tiedä, mutta rasittava silti. Kai se on lähdettävä jossakin vaiheessa sukkakaupoille. :D


Vauva just saapunut kotia <3

Muuten oon kyllä nykyään kuin zombi. Silmänaluset on ihan pikimustat, olen kalpea kuin lakana, mun hiukset on ihan järkyssä kunnossa.. Nypin jopa yksi yö ripsienpidennykset irti kun syötin vauvaa- muuten en olisi pysynyt hereillä. Nyt näytän siis myös idiootille, kun mun alaripset on pidemmät kuin yläripset. Apua, kasvaispa ne nopsaa takasin omiin mittoihinsa tai saisinpa joskus vielä pidennykset takaisin..

Mä oon nukkunut joka yö 1-2h.. Joka päivä syöny ehkä yhden aterian/leivän/jonkun. Ei ole aikaa eikä rahkeita enempään. 
Yksi ilta nukuin kaksi tuntia putkeen (!!) kun pakotin Samin hoitamaan vauvan yöunille. Se tuntui siltä kuin olisin nukkunut kolmetoista vuotta putkeen. Miettikää, siis jopa kaksi tuntia putkeen unta tuntuu mulle joltakin unelmalta? :D Haha, säälittävääkö?

En ole muuten ottanut edes vauvasta yhtään kuvaa vielä kameralla kotona! MIETTIKÄÄ. Mulla on niin huono omatunto....... Kännykällä välillä olen ottanut pari kuvaa, mutta yhyy. Pakko huomenna ryhdistäytyä ja kaivaa kamera jostakin. 

Mitäs muuta? Mä oon nyt vähän sekasin muutenkin, ja oon tätä postausta kirjoittanut pitkin päivää joka välissä - - - joten tämä teksti voi olla aika sekava. Anteeksi siitä, yrittäkää ymmärtää. ;-) 
Haluaisin kirjoittaa vielä paljon lisääkin, mutta sitten tämä kilometripostaus saattaisi venyä pariin kymmenen kilometriin.. Huoh! 

Kysyä kuitenkin saa mistä vain asiasta/laajemmin jostakin. Niin ja kiitos kaikille, jotka olette laittaneet viestejä tai kommentteja. Kaikki olen lukenut tunteella ja ajatuksilla, ja yritän vastatakin mahdollisimman pian! Kiitos, kun ootte niin ihania! <3


<3: meeri

8 kommenttia:

  1. Voi kuinka ihana pikkunen.. <3 Mua kiinnostaisi sitten kun hieman aikaa on kulunut, ja jaksat, niin jos kertoisit teidän arjesta kotona. Lähinnä miten kerkiää kaiken taaperon kanssa, kun on pieni vauvakin. Esim syötöt, ja muut tilanteet :) Meillä kun myös sitten kesällä edessä kaikki tämä ihana kiireinen "kahden" vauvan arki! :)

    VastaaPoista
  2. Voi että tulin kyllä niin hyvälle tuulelle tästä postauksesta!:) Aivan sulonen teidän pikkunen ja ja jasperikin! Miten paljon ne on samaa näköäkin. Ja susta huokuu se rakkaus mitä lapsilles annat, vau!:)

    VastaaPoista
  3. Voi ihanuus ♥

    Mua ainakin kiinnostaa jossain vaiheessa sun palautuminen!

    VastaaPoista
  4. Voi kuinka ihana kuulla että kaikki on hyvin. Kirjoita lisää näitä postauksia näitä on kiva lukea ja onne uudelle tulokkaalle kaikkea hyvää teille <3

    VastaaPoista
  5. Voi ihana mama <3 - ainakin huumorintaju on säilynyt vaikka unta ei ole, samaistuin niin suhun kun sanoit 2h unen tuntuneen ikuisuudelta. Jep niin se todella on, muistan hyvin (liiankin hyvin) Voiman pahimmilta allergia-ajoilta ;)

    Harjoitus tekee mestarin, arjenkin pyörittämisessä kahden pienen kanssa eli pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Toivottavasti saat myös apua lähimmäisiltäsi, äidiltäsi? Asuivatko he lähellä?

    Voimia, ihana pieni perhe <3

    VastaaPoista
  6. Voi että miten ihana pieni ja ylpeä isoveli <3

    Mua jännittää niin kovin tuleva arki sitten kahden pienen kanssa.. Vielä olis 2kk aikaa laskettuun, ja Nea on silloin 1v3kk. Pelottaa se että kun jään yksin kun isä menee takaisin töihin että miten mie pärjään! ja just että herääkö Nea vauvan itkuihin yms yms yms... ääääääh, turha sitä nyt on miettiä!

    Ihanaa on lukea teidän arjesta, kun niin samassa tilanteessa ollaan. Nyt nuuskuttele ja kuvaile ihanaa vauvvaa, kohta se on jo iso jätkä! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! ❤