6. päivä

Meidän vauva on hirmusuloinen, joka ei paljon mitään vielä tee. Mutta se ei haittaa. Mä oon silti niin kovin ylpeä. Tänäänkin pikkuinen nukkui tyytyväisenä mun sylissä kaksi tuntia. Pää painuneena muhun. Miten paljon voikaan saada aikaan tollainen ihana, oma nyytti? Nyytti, joka niin tyytyväisenä kehrää. 
Kuinka mä rakastankaan vauvan tuoksua. Oman vauvan. Voisin pullottaa sitä ikuisiksi ajoiksi ja nuuhkutella sitä sen minkä kerkeäisin. Mä rakastan mun vastasyntynyttä vauvaa. Kuuden päivän ikäistä. Jota kannoin sisälläni 8kuukautta. Ja tiedän, että enempää ei voisi rakastaa.
 Äidin rakkaus on jotakin käsittämätöntä- ja vain muut äidit voivat sen ymmärtää. Ei ole mitään ihanempaa kuin olla äiti. Silloin riittää pelkkä katselu, helliminen, hoitaminen, silittely, koskeminen, näkeminen ja tietäminen. Silloin riittää pelkkä antaminen- se antaminen antaa itsellekin jo kaiken mitä ikinä voisi edes toivoa. 
Siinä sylissä pieni lämmin olento - ja itse sen tietää, että missään muualla ei olisi mielummin sillä hetkellä. Se on ainutlaatuista. Mä oon maailman onnellisin äiti. Saisinpa pikkuiseni jo vaan kotia asti. Sitten tämäkin taas tuntuu kodilta, sitten voidaan aloittaa arki. Ihana arki kahden pikkumiehen kanssa. 

Tänään aamulla kuitenkin menin suhteellisin hyvillä mielin katsomaan kultaa. Nimittäin eilen illalla jo vauveli näytti ja vaikutti paljon parempi vointiselta. Tänään kuitenkin vielä parempi vointiselta. Voi että. 

Mussukka jaksaa tuttia jo imeä kunnolla, ääntäkin jaksaa jo pitää, turvotus on kaikki lähtenyt, kaikki arvot ovat kohdillaan, sinivalohoitoa ei varmastikaan tarvita enää, pissaa tulee reilusti eikä vaippoja tarvitse enää punnita, suoli toimii (on kyllä toiminut koko ajan muutenkin) ja tärkein eli lisähapenkin tarve puolittunut alusta (eli alussa oli 40% lisätarve on nyt tippunut jo 22% lisätarpeeseen ja minimimäärä on 21%)!! 

Mitään aikaa kotiutumiselle meille ei ole luvattu. Mun mielestä kuitenkin vauva vaikuttaa jo siltä, että olisi aikalailla valmis tulemaan kotiin perheensä luokse. En ole innostunut mitenkään ''liikaa'', koska tiedän että parin päivän veikkaus on vain omassa päässäni enkä ole lääkäri (mutta mama kuitenkin), mutta toiveikkaina odotellaan silti tulevia päiviä! <3

<3: meeri