tiistai 18. helmikuuta 2014

Tie kohti kotia?

Mä tuskin tuun ikinä, milloinkaan, koskaan ymmärtämään yhtä asiaa. Sitä, että MIKSI, miksi ihmeessä multa ja vauvalta riistettiin ensimmäiset vauvapäivät?


Tässä vaiheessa mä olin ollut Jasperin kanssa jo viikon kotona. Ja muutenkin ne ensimmäiset 9päivää kiinni toisissamme.
 Pikkuveli taas ei ole vieläkään kotona. Enkä mä vaan yksinkertaisesti voi käsittää, että miksi ei?!
Siis tietenkin tajuan sen kaiken, että pikkuinen tuli vähän liian aikaisin, tarvitsee hoitoa, saa hyvää hoitoa, hänestä pidetään hyvää huolta ja kaiken sen. 
Mutta tuskin ikinä voin silti käsittää että MIKSI. Miksi meille kävi näin? Miksi ihmeessä? Mitä varten?! Miksi en saa olla ensimmäisiä hetkiä oman lapsen kanssa? Mitä mä oon tehnyt väärin? Olisko mun pitänyt tehdä jotakin toisin? Miksi? MIKSI.


Sitä en tule ikinä tajuamaan. Voisin ihan koska vain alkaa tuosta noin vain itkemään. Kotona ollessa on niin kamala ikävä. Aina tulee itku kun pitää lähteä ja jättää toinen sairaalaan. 
Äiti tahtoisi niin kovin ottaa oman kullan mukaansa. Aina. 

 Mua on alkanut nyt vähän pelottamaan sekin, että miten mä pärjään melkein heti poikien kanssa ''kaksin''. Samin isyyslomakin on jo melkeen loppuunkulunut..
Vauva möllöttelee ja Jasper ei pysy edes nanosekuntia paikoillaan..
 Oon valmis ottamaan vastaan vinkkejä kaikilta, joilla on noin vuoden ikäero pikkuisilla. ;-) 
Ja totta tosiaan, nyt vasta tajuan miettiä tälläisiäkin juttuja edes vähän. 
Raskaushan loppui vähän kuin seinään & ''kesken'' ja nyt on sitten ollut muuta mietittävää.. 
Mutta Jasper palautti mut tänään hienosti sairaalalla maanpinnalle olemalla oma ihana itsensä... :-D<3


MUTTA EI MULLA SITTEN MUUTA KUIN ETTÄ
 PIKKUINEN PÄÄSEE HUOMENNA KOTIIN!!!!!!!!!! <3
Vielä 1 yö vajaana perheenä kotona. Sitten on kaikki hyvin.


Vauva on nyt syönyt yli vuorokauden kaiken pullosta tai tissistä, eikä letkun kautta ole tarvinnut enää laittaa ruokaa. Lääkäri oli tänään todennut mussukan kotikuntoiseksi. Jos yö menee hyvin niin huomenna hän pääsee kotiin. Ja oi, mä tuon sen sieltä vaikka väkisin huomenna. :D <3 Mutta kyllä hoitajatkin uskaltivat jo lupailla varmaa kotiinpääsyä. Ja niin uskon minäkin. 

<3: meeri




11 kommenttia:

  1. Ihania uutisia !:) vihdoin saatte viimeisen puuttuvan palasen kotiin <3

    VastaaPoista
  2. Voi että ku aina nää sun postaukset itkettää <3 ihanaa että saatte pojan kotiin huomenna! Ihanaa vauva-arkea teille sitte <3

    Mua pelottaa ihan kauheesti että meillä on kesällä sama edessä.. Mä oon jo tässä vaiheessa raskautta nähny tosi monta synnytysunta ja joka kerta se vauva on ollu tosi pieni ja ennenaikanen :(

    VastaaPoista
  3. Lue mun synnytyskertomus. Ehkä saat vertaistukea? :)

    VastaaPoista
  4. Hän on niin komea<3 komea kuin veljensä :)
    Ihanaa, että poju pääsee kotiin ja pääsette tutustumaan häneen paremmin :)
    Tsemppiä arkeen :)

    VastaaPoista
  5. Moi.
    Meillä pojilla on hiukan vajaa vuos ikäeroa ja alku meni meillä ainaki tosi hienosti. vauva vaan nukku ja söi ja oli tosi tyytyväinen. Ei sen olemassaoloa aina edes muistanu. :) Mä jännäsin alkua ihan hirveesti ja hoinki mun miehelle ja äitille et älkää jättäkö mua näitten kans sit yksin. Mut äkkiä siihen arkeen tottu :) Mut nyt ku nuorempi on jo 4kk, niin voin sanoa et omaa aikaa mulla ei oo. Se on sellanen mitä mä oon kaivannu. Meijän esikoinen on tosi villi tapaus ja kuopus ei viihdy enää muualla ku sylissä. Esikoinen nukkuu yhet päiväunet ja aina kuopus ei samaan aikaan nuku, ni seki aika on otettu multa pois. :D Ja sitä paitsi silon pitäis hoitaa kotia, laittaa ruokaa ym. Mut päivääkään en vaihtais pois. Varmasti tän vauvavuoden jälkeen ihanan palkitsevaa. :)
    Onnea hirmuisesti!

    Tuu ihmeessä lukemaan mun blogia. Postauksia ei ihan hirveetä tahtia tuu, ku tosiaan ei aika tällä hetkellä oikee riitä. :) http://rutistarapsutarakasta.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti poika pääsee huomenna kotiin! Mä olen kirjoitellut kesällä kahden lapsen pienestä ikäerosta (10kk 3vko), joten käy lukemassa, jos kiinnostaa! :) http://ihmeellinenelamaa.blogspot.fi/2013/08/toivepostaus-kaksi-lasta-ja-pieni.html

    VastaaPoista
  7. Voi että miten suloinen vauva, ihan tulee kyllä isoveli mieleen! Ihan mieletöntä, kaksi poikaa lähes tasan vuoden ikäerolla <3 <3

    Aika nopeasti omat rutiinit muodostuvat päivään, miten ja missä järjestyksessä ym. Helppoa ei tietenkään tule olemaan kahden pienen kanssa, mutta muista aina ettei se haittaa vaikka olisitte koko päivän yöpuvut päällä kotona ;). Seuraavana päivänä voi kaikki mennä taas putkeen ja ehditte vaikka mitä. Sitten, kun lapset on vähän isompia niin näkee kunnolla sen hyödyn mitä on, kun on kaksi lasta lyhyellä ikäerolla - vaikka tietenkin välillä myös tappelevat, mutta se rakkauden ja ylpeyden määrä on mieletön heidän välillään <3. Sisulla ja Voimalla on reilu 2v ikäeroa :)

    Zemppiä huomiseen, ihanaa <3

    VastaaPoista
  8. Voi ihanaa kun pieni tulee kotiin! <3
    Meillä esikoinen vietti sairaalassa ensimmäiset kaksi viikkoa ja se oli kamalaa. :/ Kotona odotti aina tyhjä sänky.. Mut sitten ku saatiin poika kotiin niin vaan istuttiin ja tuijotettiin häntä kokoajan. :)

    VastaaPoista
  9. ihania uutisia, että huomenna saatte pikkuisen kotiin<3

    VastaaPoista
  10. Meeri! Onko ok jos linkitän sun blogin :) Ja pusuja pikkuiselle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietenkin! Pusuja teidänkin pikkuiselle❤️😍😚

      Poista

Kiitos kommentista! ❤