tiistai 26. marraskuuta 2013

Unettomia öitä, tonneittain töitä


Meille on muuttanut jokin univaras..... Jasper on nyt muutaman yön herännyt keskellä yötä ja ollut sitten muutaman tunnin hereillä. Iloisena. Ilman itkuja. Melko rankkaa kyllä. 
Varsinkin kun siitä nukkumenosta on tullut samoihin aikoihin yhtä hel*ettiä. 
Varsinkin kun Samillakin on nyt iltavuoroa, ja pitää yrittää antaa sen nukkua aamulla pitkään ja sitten oon koko päivän kaksin Jasperin kanssa.. Tuntuu että nyt ei ole ollut sekuntiakaan omaa aikaa. Nytkin yritän tästä mahdollisimman pian suunnata sänkyyn nukkumaan, että kerkeäisin nukkumaan edes pari tuntia ennen kuin (mahdollisesti? toivottavasti ei) pitää herätä taas Jasperin kanssa valvomaan muutamaksi tunniksi. Mulla on pienenpieni toivonkipinä, että ensi yö olisi jo normaali- koska päiväkin oli suhteellisen normaali verrattuna pariin edellispäivään!
 (Muina päivinä on nukuttu 2-4 tosipienet päikkärit raivokohtausten jälkeen, mutta tänään nukuttiin kuitenkin 2 ns. normaalit päikyt. Ensimmäiset nukahti pihalle kun käytiin lyllertämässä aamusta ja nukkuikin sitten 2,5h. Reissusta mulle jäi jättikokoiset vertavuotavat haavat kantapäihin, on muuten niin kipeät. Jokaisella askeleella rukoilin kivunlievitystä ja suihkussa meinasin pyörtyä kun luulin että joku viilteli mua puukoilla nilkkoihin.. Toiset nukahti mamman syliin keskipäivällä ja siirsin sänkyyn niin nukkui toiset 2h. Uskomatonta.)



Missä on se vauva, jonka sai viedä vaan sänkyyn ja toivottaa hyviä unia & sitten nukahti tyytyväisenä sinne? Oli sitten kyse päikkäreistä tai yöunista. Nimittäin ensimmäiset 9kk oli NIIIIIIN helppoja unia täynnä, ilman minkäänlaisia nukutuksia, että ei mitään rajaa! Varokaa vaan, muutkin mammat joilla tuntuu olevan täydellinen nukkuja kotona, se voi muuttua ykskaks. ;-)


  
 Nyt nukahtaminen on yhtä taistelua, sekuntiakaan ei pysytä selällään sängyssä, ok ei ole pitkään aikaan pysyttykään, mutta nyt kun käännytään mahalle niin ei pysytä sekuntiakaan paikoillaan. Täysiä juostaan seisomaan laitoja vasten. Ja raivarit saa sitä mukaan mitä sinne laskee takasin. Ja mun selkä napsuu sitä mukaan mitä mä siinä kumartalen. 


En ole ikinä ikipäivänä, muutakuin aivan vastasyntynyttä Jasperia nukuttanut pari kertaa syliin tai en edes oiken nukuttumallanukuttanut, vaan kyllä te tiedätte kuinka vastasyntyneet nukahtelee joka paikkaan. 
Nyt muutamaan päivään ei ole muualle nukahdettukaan kuin äitin syliin. Huomattavasti helpompaa mun selälle on nukuttaa syliin kuin jatkuva kumartelu. Nukuttaminen syliin käy myös aika suhteellisen helposti, nopeasti, vaikka Jasper olisikin raivon vallassa. Sylisylisyli, vähän hyssyttelyä ja silittelyä. Yöllä se ei kuitenkaan toimi, ehkä nukahtaa mutta herää heti kun vien sänkyyn takaisin. Innoissaan. Leikkimään, touhuamaan.



Ensiksi ajattelin kaiken johtuvan hampaista, mutta ei kyllä ennenkään ole tälläistä ollut. Ja varsinkin kun yölläkään ei edes kitistä tai itketä, herätään vaan energiaa täynnä. Uskon suuresti, että tämä kaikki johtuu vaan jostakin uusista opituista asioista ja levottomista jaloista ? 
Koska tottavie Jasper on kehittynyt kaikessa nousemisessa, seisomisessa, askeleissa, konttaamisessa, istumisessa, tasapainossa yms. ihan valtavasti viikon sisään. Eikä päivälläkään pysytä sekuntiakaan paikoillaan leikkimässä. Koko ajan pitää olla menossa. 



Haha. Ei ehkä saisi nauraa, mutta mua hiukan myös naurattaa. Nimittäin nyt kun meilläkin on ensimmäistä kertaa jonkunsortin uniongelmia, olen lukenut ainakin kymmenestä eri blogista muillakin olevan kotosalla jonkunsortin uniongelmia ja nukkumatin kanssa riitaa myös!!
Tsemppiä muutkin mammelit, koittakaahan jaksella valvoa ja kärsivällisinä kestää pikkuisenne unettomia tinttapäiviä/-öitä!! <3 Ihanaa saada vertaistukea. 



Huomisesta taitaa tulla melko kiireinen päivä. Miten ihmeessä voin ehtiä tekemään ruokaa, siivoamaan esim. pesemään lattiatkin, vaihtelemaan verhot, kuvailemaan asioita, hakemaan Jasperille yöpuvun & itselle kengät, metsästämään meille lumikolan ENNEN kello kahta. Jasperin hoitamisen ohella? Tuskinpa vain sanoi Ilpo. Mulla olisi vielä kaikenlisäksi 2treffit sovittuna huomiselle....
 
 <3: meeri

8 kommenttia:

  1. Et usko !! Meillä kaks päivää täällä ollu ihan samanlaisia ! Daniel on aina nukkunu hyvin ja viimiset kaks kk ilman yöheräilyjä 20-9 ja tarvinu viedä vaan sänkyy ni nukahtanu kiltisti..... nyt kahtena yönä oon saanu sen nukkumaa 2 aikaa yöllä ! Ja päikkäreitä ei nukuta kun max 30 min ja niillekin käydään kun ei jaksa enää raivota.. tää on ihan järkyttävää :D Daniel kyl oppi jahen viikon sisäl ryömimään ha konttaamaan ja nousemaan tukea vasten jos johtuis siitä ? Meilläkin siis univaikeuksia täällä :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua! :D Onko yhtään helpannu?? :)
      Mä kans uskon että johtuu noista uusista asioista! Mutta jos ei pian mee ohi niin kannattaa sitte käydä kattomas esim onko korvatulehdusta jne! :)

      Poista
  2. Meillä mies myös iltavuorossa vuoroviikoin ja ne viikot ovat raskaimpia kun pitää juuri antaa toisen nukkua aamulla pidempään... Silloin "oma aika" on kortilla. :/ eli tuttu tunne.

    Meillä oli myös toissayönä ihmeellinen virkistymiskohtaus keskellä yötä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep. :/ Mulle tosin nämä iltavuoroviikot on vielä ihan helppoja, kun en sentäs joudu nukkua koko yötä yksin jne. Verrattuna siihen että olin melkeen 7kk arki yh-äitinä kun Sami oli viikot reissutöissä. :/

      Haha :') Onneks meillä on nyt ollut suhteellisen normaalit kaks yötä taas takana! :)

      Poista
  3. Tuttua! Yövirkistymistä ei tosin oo tainnut nyt pariin viikkoon olla (JES!! Toivottavasti loppuivat!), mutta tuo päikkäreille laitto. Justiin taistelin 2,5 h enkä silti saanu nukkumaan! Luovutin. Ja vaikka kahteen otteeseen olikin nukahtaa ja kovasti hieroi silmiä jne, niin tuossa se nyt touhuaa taas ilman mitään väsymyksen merkkejä. Kun se seisomaan nouseminen on niin hitsin jännää ja kivaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että ne on siis loppunut! :)
      Meilläkin monesti käy niin että luulen että Jasper haluaa jo päikkäreille, mutta se ei hae sieltä kuin lisää virtaa ... :D Ja se seisomaan nouseminen on ainakin niin parasta väsyneenä, kun ei yhtää keskitytä ja päästetään vaan irti ja kolautellaan päätään... -.- Musta tuntuu, että Jasper on nyt näinä muutaman päivänä lyöny päänsä ainakin sata kertaa täysiä lattiaan/pinnoihin. Onkohan se ihan normaalia? Joka kerran jälkeen mietin, että pitääkö lähteä lääkäriin. Se on kun toi kiipeilee kaikkea vasten ja varsinkin väsyneenä sitte kaatuu suoraan päälleen, vaikka osaiskin tulla ihan nätisti pois !! Enkä mä nyt millään koko ajan kerkeä/voi pitää siitä kaksin käsin kiinni. :( Vaikka koko ajan kyllä yritän pitää edes kaksin silmin kiinni, mutta se ei aina riitä...

      Poista

Kiitos kommentista! ❤