Kuulumisia, pohdiskelua & arvonta

Hellurei!

En olekaan pitkään aikaan kerennyt kirjoittelemaan ns. normikuulumisia! Mulla onkin pää jo aivan sekaisin, kun en ole muistanut mitään tulla kirjoittelemaan ylös pariin viikkoon. Muutama viikko sitten keräsin kyllä listaa bloggerin luonnoksiin muutamista pikkujutuista/-asioista, mutta nekin ovat jo hiukan aikansa eläneitä..
 Mutta voisin nyt kuitenkin kirjoitella muutaman viikon sisäisiä (pieniä) juttuja, tekemisiä sekä ajatuksia ylös luettelotyyppisesti (että voin taas joskus aloittaa kuulumisten kertomiset vähän kuin puhtaalta pöydältä). :-)

* Ensimmäiset joulukoristeet ovat kotiutuneet! (niistä lisää omassa postauksessaan) 

* Mulle on iskeytynyt kunnon selkäkivut!! Maustettuna nivus- ja jalkakivuilla.. Voin kertoa, että kaikenlainen kumartuminen, kyykkiminen, käveleminen yms. on täyttä tuskaa. 

* Tänään on rv 26+1.

* Jasper puri mua eräs päivä paljaaseen reiteen yhtäkkiä niin lujaa, että melkein lähti pala irti.. Ja otti muuten kipeää!

 rv24

* Jasper on alkanut konttimaan entistä enemmän! Vieläkin kyllä ryömiminen siis pääsääntöinen liikkumismuoto.

* Oon haikeana muistellut kaikkia kivoja muistoja..

* Yhtenä päivänä kävin kaupassa, ja soitin sieltä Samille ''Laita uuni päälle, ja laita ne valkosipulikermaperunat sitten sinne kun valo sammuu, jos en oo tullut vielä kotiin......... Laitat niinku mäki yleensä, kyllä sä nyt oot nähnyt miten laitan ne.. Voi no, pitääkö selittää tarkemmin vai osaakko laittaa ne sinne asti?'' (Sami oli just samana päivänä sanonut mulle, ettei mun tarttis niin yksityiskohtasesti selittää/neuvoa kaikkia asioita aina.) Sami oli vaan: ''Nojoojoo, osaanosaan''
 Ja kun menin kotiin, niin raasu oli laittanut ne kermaperunat suoraan pellille vaan.. XDDDD Itse kyllä laitan ne ihan uunivuokaan aina. :D

* Oon yrittänyt siivoilla jokapäiväisesti melko ahkerasti, mutta silti täällä tuntuu olevan täysi kaaos koko ajan?! Help me! Miten koti voi pysyä puhtaana? 

* Jasper tosiaan nousee ihan kaikkea vasten, ottaa hienosti jo askeleita ja päästää välillä irtikin jo tuesta.. Pelottavaa lähinnä näin äidin silmin. :-D

* Isänpäivästressi on muuttunut joulustressiksi........ En ole saanut vielä mitään aikaseksi, YHYY!! Tässähän tulee jo kunnolla kiirekin vielä..

* Meidän uusi tv saapui tänään kotiin. Ihanaa! (Toi uusi tv saakin olla Samin joululahja.... Ja mä innoissani jo mietin, että mitä kaikkea mä saisin sillä samalla hintaa.. :-DD Mutta ei kyllä taida onnistua. ;D)

* Jasper tekee taas lisää hampaita.... Eikä olekaan nyt pariin päivään nukahtanut kuin mun syliin (kovin suloista, mutta myös raskasta..) monien itkujen ja tuskien kautta!! Ja viime yönäkin oli muutaman tunnin hereillä keskellä yötä.. Eikä anna äitin olla yhtään rauhassa. Hiukan väsymys painaa tällä mammalla. Varsinkin tämä päivä on ollut raskas, ja Samillakin on tietenkin sitten nyt just iltavuoroa.

* Olin 2viikkoa ilman suklaata ja herkkuja. Sitten riitti. XD Suklaa kuitenkin on mun ainoa ''pahe'' ja muutenkin oon niin stressiin yms. kallistuva, että ajattelin että vauvankin kannalta vaan parempi, jos jollakin pikkujutulla saan hetkittäin itselleni parempaa mieltä. Tai kun syön muutenkin niin huonosti, niin sitten en vaan jaksanut nyt pitää herkkuja bannassa, kun sitten energia loppuu täysin kesken. Ja joo, tiedän kyllä, että vääränlaista energiaa jne. 
Ja raskauden/synnytyksen jälkeen saan&joudun sitten olemaan erossa herkuista, niin en näe tätä niin suurena paheena. ;D Ja kaksi viikkoa on jo hyvin meikäläiseltä!!

* Mun pitäisi syödäkin noita kaikenmaailman pillereitä (vitamiini, rauta, kalsium), mutta en lahopäänä muista niitä tuskin koskaan ottaa. Onko jotakin vinkkejä muistamiseen?

* Meidän kuivaavan pyykkikoneen kuivaustoiminto on TAAS rikki. Vuosi sillä pärjättiin loistavasti, ja tossa suurinpiirtein kuukausi sitten se korjattiin ensimmäistä kertaa, ja taas saisi soittaa huoltoon.. En kyllä tajua, että miten/miksi se taas hajosi, ja varsinkin tähän väliin... Upeaa, jos se nyt alkaa olemaan koko ajan hajalla. -.- Hyvässä lykyssä siis saa alkaa metsästämään uutta konetta...

* Ollaan aloitettu antamaan Jasperille korvikkeen mukana normimaitoakin jo. Ei ole onneksi tullut mitään oireita siitä.

* Metsästin Jasperille apteekeista hammastahnaa (kun siitä aiemmin kyselin ja kaikki muut olivat alkaneet käyttämään tahnaa jo ensimmäistä hampaasta alkaen), kun ei olla sitä vielä käytetty. Mutta Lapuan Apteekit olivat niin hämmästyneitä koko asiasta, eikä vauvojen hammastahnaa siis löytynyt... Eikä olla vielä lähdetty muuallekaan, että oltaisiin sitä saatu. Kumma juttu, että noin kummastellaan sitä, että 10kk vauvan 9hammasta alkaisi pesemään tahnan kera?

* Perjantaina mun & Jasperin vauvatreffit menivät pipariksi juuri kun oltiin lähtöä tekemässä, ja alettiin sitten Samin kanssa miettimään että mitä oikein sittenkin tehtäisiin. Monen vaihtoehdon jälkeen, Sami ''päätti'', että haluaa mun kanssa keilaamaan, syömään & leffaan. Jasper pääsi mummulaan yökylään ja me päädyttiin viettämään kahdestaan Samin (+ masuvauvan) kanssa aikaa. 

Aikataulut oli meidät tuntien taas niin myöhässä, ettei keritty enää keilaamaan.. Eikä kyllä kunnolla syömäänkään, nimittäin käytiin vaan nopsasti mäkkärissä nappaamassa muutaman ranskikset suuhun ennen elokuvaa.

Käytiin siis katsomassa Escape Plan, jota odotinkin innoissani! Se oli ehkä vieläkin 50 kertaa parempi mitä odotin, ja ampaisikin sukkana mun top3 leffoihin! Ihanaa, just oikeanlaista toimintaa & muutama niin hauska kohtakin, että naurua ei voinut pidätellä. :-D

* Masu on yleensä iltaisin kunnon kovettunut jättipallo ja aamulla hiukan pienempää ja ''löysempää'' sorttia. 

* Mulla on ihan tottavie miljoona postausideaa ja -luonnosta--- harmittaa totisesti, kun tuntuu että aika ei vaan riitä millään toteutuksille.. :( Mutta jos nyt revin jotakin hyvää niin eipähän ainakaan lopu jutut ihan heti kesken.

* Oon haalinut niin monta blogia mun blogilistalle, että aina kun kirjaudun bloggeriin niin on tullut varmaan kymmenen uutta postausta! Mikä siis on hyvä vaan, mutta harmittaa kun kiinnostais lukea kaikki, mutta kun ne vaan vierii ohi sitten tuossa määrässä. :/ Välillä kyllä otan itteäni niskasta kiinni ja selaan keskellä yötä sinne sadan postauksen päähän. Haha.

* Masuvauvan liikkeitähän oon tuntenut koko raskauden hyvin, mutta nykyään pikkusen touhuaminen on jo jotakin uskomatonta! Liikkeet tuntuvat menossakin mukana, eli ei tarvitse todellakaan vain maata ja levätä niitä tunteakseen. Ihan uskomaton määrä möyrintää, kunnolla masun läpi tulevia potkuja, aaltoilua ja tärähtelyä! Oon välillä kuvaillut jo videoitakin, niin selvästi kaikki näkyy jo ulospäinkin. Nyt tuntuukin synnytys taas olevan pikkuisen lähempänä.

* Apua, eihän tässä tarvitse odotellakaan pikkuista enää kuin noin 3 kuukautta! <3

* Ärsyttää ihan uskomattomasti nyt kun on ollut hienoja kelejä, ja mä en kykene oikein edes lyllertämään tuola pihalla. :/ Eilenkin kun lähdettiin kolmestaan pienellä happihyppelylle, niin mun selkä meinasi kuolla ja pissa meinasi tulla housuun jo parinkymmenen metrin lyllertämisen jälkeen.. 

Mua vähän pelottaakin, että onkohan toi ulkoilu nyt synnytykseen saakka näin tuskaa? Vai kenties paheneeko se vain?
 Jasperia odottaessahan mulla selkä myöskin reistaili, mutta se johtui töistä ja ilmeni pääsääntöisesti töissä, ja keittiövuorojen vähentäminen sekä äippälomalle jäätyäni vaivatkin vähenivät..
Nyt nämä kivut taitavat juurtaa juurensa tästä nykyisestä kokopäiväisestä työstä, eli äitiydestä, mikä sisältää paljon nostelua, kumartelua, kyykkimistä, seisoskelua ymsyms.. 

* En ole saanut otettua kuviakaan nyt hetkeen, ei vain ole inspannut mikään ylimääräinen rasitus. 

* Olen paljon miettinyt, että mikä saa ystävät hylkäämään? Varsinkin jos on raskaana, saa lapsia, ja on syy sille toisen väsymykselle. Mä en vaan saa päähäni. Itselläni ei olisi ainakaan käynyt ikinä mielessäkään hylätä ketään mun entisistä parhaista ystävistä, jos he olisivat raskautuneet/olisivat väsyneitä/eivät pääsisi jokaisiin pileisiin. 
Mutta noh, mä oonkin aina ollut sellanen, joka välittää todella paljon. Enkä osaisi enkä ole osannut unohtaa tässä ketään vaikka onkin kaikista ja kaikesta jo pitkä aika. Mä oon aina tehnyt kaiken tunteella ja kaikki on aina merkinnyt mulle valtavasti. Kai se on toisten onni, jos pääsee helpommin yli, helpommin unohtaa ja helpommin vain antaa olla? 
Mä oon aina ollut sellanen joka on muistanut kaikki pikkujututkin, ehkäpä sen ikuisuuden muistankin. 
Muistan kun ala-asteella mun ihastus sanoi, että ''miksi mä tollasesta läskistä tykkäisin'',
 muistan mitä siskon luokkalainen sanoi kun näki mut ensimmäistä kertaa yläasteella, 
muistan kun eräskin (tuntematon) kusipää haukkui mua 5vuotta sitten mun kaveripojalle mursun näköiseksi ja ihmettelen vieläkin että miksi tämän mun kaverin oli pakko se mulle(ja mun silloiselle poikaystävälle) kertoa?! Se pilasi sillon mun hauskan kesäpäivän. 
Muistan kun lukioon laitoin kerrankin vähän erilaiset (mutta hienot) housut, astuin autosta pihalle ja kävelin sisälle päin niin näin (vaikka esitin etten nähnyt), että pari (mun ihan ok kaveria) tyyppiä nauroi niille mun housuille. Se sattu. 
Mutta mä muistan oikeasti kaikki ilkeät katseet ja jokaisen paskan ja turhankin haukkumisen mitä mulle on ikinä sanottu tai musta on ikinä sanottu. Mua ei voi huijata, musta ei oo ikinä voinut puhua paskaa tai ajatella pahaa ilman että mä oon sitä ''nähnyt''. Mä oon vaan aina esittänyt, että en olisi tajunnut.

* Miksi mä oon näin aikaansaamaton??? 
1. Mulla oli tarkoituksena käydä otattamassa/pyytää jotakin ottamaan Jasperista joulukuvia joulukorttiin. Ihme ja kyllä en ole saanut sitäkään aikaiseksi, ja nyt sekin taitaa olla jo liian myöhäistä?
2. En ole vieläkään saanut aikaiseksi käytyä maksakokeissa, sokerirasituksessa, täytettyä äitiyslomajuttuja, haettua äitiysavustusta, käytyä töissä hoitamassa asioita.
3. Saanut ostettua yhtäkään joululahjaa tai tilattua edes joulukoristeita.
4. En ole vieläkään tehnyt päätöstä Jasperin talvihaalarista, tai saanut aikaiseksi sitäkään tilattua...

Tiivistelmä edellisestä: Olen laiska ja väsynyt raskaana oleva selkäkipuinen mamma. Tahtoisin tekemistä, mutta kaikki sattuu tai on muuten vain niin hankala järjestää. Muistan kaiken. Olen aikaansaamaton. Tunnun elävän keskellä kiireitä ja stressiä, tunnen olevani yksi kiiruuden ja stressin kombinaatio. Joulu on pian ovella ja kaikki muu on vielä kaupassa. 

Ps. Mun ihanalla ystävällä Kristalla on BLOGISSAAN*klik* käynnissä arvonta, käykääpäs osallistumassa!!

<3: meeri