torstai 30. toukokuuta 2013

Ikuisesti läski

Eilen jo vähän vihjailinkin, että aijon tänään kirjoitella mun uudesta suunnitelmasta ja ideasta.

RV 35+jtn, ja turvotus pahimmillaan :D


synnytykseen lähtöpäivänä!

kuukausi ennen raskautta

toisella kuulla raskaana


toisella kuulla raskaana

ensimmäisellä kuulla raskaana

kolmannella kuulla raskaana

Elikkäs, ajattelin vihdoin ja viimein yrittää karistaa raskauskilot pois, ja päästä toivottavasti edes siihen kuntoon missä olin ennen raskautta. Kaikki tapahtuu varmasti hitaasti, mutta toivottavasti myöskin varmasti! Tällä hetkellä en voi tähän oikein edes muuten vaikuttaa, kuin terveelliselle ruoalla ja terveellisellä arkielämäntavoilla. Nimittäin, olenhan aina viikot kahdestaan Jasperin kanssa, koska Sami on töissä. Viikonloppuisinkin Samilla on yleensä aika paljon kaikkia eri juttua, palomieshommeleita, autonkorjaamisia, pesäpalloa yms.. Niin eipä ole mulla mahdollisuuksia oikeen aloittaa mitään erityisiä liikuntaharrastuksia, paitsi tietenkin Jasperin kanssa voin vaunutella, ja toivottavasti joskus myös ehtiä viikonloppuisin yksin lenkille tai vaikka salille.
    Mutta pääsääntöisesti ajattelin muuttaa mun/meidän ruokatottumukset, oon nyt synnytyksen jälkeen syöny mitä sattuu- paljon epäterveellisemmin kuin raskaana tai raskautta ennemmin. Samin ollessa viikot töissä, en ole myöskään tehnyt itselleni lämpimiä aterioita, mielestäni on niin tylsää, ettei mun herkkukotiruokia pääse maistamaan kukaan muu kuin minä! Mutta ajattelin nyt  vähä yrittää opetella kokkausta vain itselleni, ja voisin aina tehdä ruokaa, jos tiedän että joku kaveri tms. on tulossa kylään. :) Viikonloppuna ollaan nyt Samin kanssa syöty oikeasti koko ajan jotakin ällöttävää roskaruokaa, hyi. Ikinä ei muka silloin jaksa tai kerkiä tekemään itse ruokia, mutta se ainakin muuttuu NYT. Ja vaikka Sami haluaisikin hakea jostakin ruokaa, niin en kyllä aijo itelleni ottaa mitään, tai sitten otan jonkun terveellisen ''roskaruoan'', kuten pitsaa ruispohjalla ja terveellisimmillä ja kevyemmillä täytteillä, salaattia tai sitten jotakin ruishampparia. Mutta ne pikaruokapaikat saa nyt siis kuitenkin toden teolla vähentyä! Ja herkkuja ajattelin vältellä, mutta siis en tosiaan aijo olla missään totaalilakossa. Siitä ei tulisi taas yhtään mitään, kyllähän elämästä pitää nauttia!!
   Perusruoat kuntoon, ja sitten vähennän kaikkia herkkuja. Kotiin ajattelinkin ostaa viikoiksi vaan ja ainoastaan kaikkea terveellistä, ettei olisi edes mitään kiusauksia jossakin apua kauhea nälkä en jaksa tehdä mitään kunnollista tai terveellistä- tilanteissa. Elämäni ensimmäinen jonkun sortin herkkulakko. Ajattelin ainakin kokonaan luopua hetkeksi kaikista sipseistä, karkeista ja suklaasta. Mutta en siis aijo ikuisesti olla missään karkkisipsisuklaa-lakossa, vaan hetken kokonaan ilman ja hetken päästä sitten joskus kohtuudella! Mutta saan syödä jossakin juhlissa jotakin ''hyvää'', jos tahdon, ja kesän aikana todellakin annan itselleni luvan ostaa silloin tällöin jäätelön. nammm mehujäätelö hellesäässä <3
 







En edes tiedä tarkalleen nyt mun painoa, koska meillä ei oo kotona puntaria. (Ostettiin kerran puntari, ja sitten se ei IKINÄ toiminu KERTAAKAAN, vaikka vaihdeltiin pattereita ja kaikkea, ja lopulta Samilla meni hermot ja hän heitti sen roskiin) Mutta kuitenkin suunnilleen tiedän, viikonloppuna kävin vanhempien luona puntarilla. Karu totuus on se, että lihoin raskauden aikana 30 kiloa. Hui ääk yök. Ja ne kaikki kilot tuli oikeastaan ihan lopussa, tyyliin sen jälkeen, kun jäin äitiyslomalle. Muistan kun neuvolantäti silloin sanoi ensimmäisellä käyntikerralla, että hyvä painonnousu raskaudenaikana mulle olisi 12-14 kiloa. Noh, siihen päästiin ja sen vähän ylikin....
    Synnytyksessä mulla lähti 4 kiloa, ja nyt olisi lähtenyt 15 kiloa synnytksen jälkeen yhteensä. Onhan sekin aika jees, varsinkin kun se mun imetyskään ei onnistunut sitten, vaikka niin olisinkin koko sydämestäni toivonut.. 15 kiloa kuitenkin olisi matkaa painoon, joka oli ennen raskautta. Onhan sekin aikamoinen määrä, toisaalta, big deal, olen jo kerran elämässäni laihtunut reilut 30 kiloa!! Viimeksi laihduin kipeänä ollessani, viikossa, 10 kiloa. Siitä se sitten silloin lähti, eikä millään maailman terveellisimmällä tavalla. Heräsin aina aamulla puoli viideltä lenkille, tein tunnin lenkin, menin suihkuun, lähdin kouluun, tulin koulusta, menin lenkille, tein joka päivä ainakin 200 vatsalihasliikettä. Ja seuraavana päivänä taas sama, ja mitenkä söin? En juuri mitenkään, mitään, koskaan. Koulussakin(yläasteella) opettajat yritti tarkkailla mun syömistä ja yritti saada mut syömään. Siitähän mulla onkin jäänyt tämä, ettei vieläkään voi syödä ''normaalisti'', kaikkien ruokien jälkeen oksettaa, ja oksennus varmaan tuliskin ellen joisi heti jotakin ''hyvää'' tai söisi purkkaa.








Ahmimishäiriö. En kyllä mitenkään mieltäisi, tai sanoisi, että mulla olisi ollut mikään syömishäiriö ikinä. Mutta tuo on kuitenkin lähinnä sitä totuutta. Välillä paastosin monta viikkoa, ja sitten välillä söin yhtäkkiä varmaan sata kiloa ruokaa. Ja sitten hävetti. Oikeastaan ikinä (harvoin=) en oksentanut, enkä mä nyt kuitenkaan ikinä ollu liianliian laiha. Todellakaan, mutta mun minäkuva oli ja on kyllä aina ollut vääristynyt. Silloin kun olin kunnon pullukka 6-luokalla, en tajunnut sitä. Sitten kun kuihduin ja laihduin 30 kiloa, en tajunnut sitä, vaan luulin että oon vieläkin yhtä iso kuin silloin aijemmin. Sen takia mun itsetuntokin varmasti on mitä on, heittelee sinne tänne. OONKIN AINA AJATELLU OLEVANI LIHAVALÄSKIOKSETTAVA. Vaikka esimerkiksi näitä kuvia katsoessa, en voi ymmärtää, mitä oon joskus nähnyt kun olen katsonut peiliin.. ?
     Siitä ''pienimmästä itsestäni'' lihoin sitten joskus n. 10 kiloa, ja siihen painoon olin ihan tyytyväinen. Ja olenkin, jos sinne joskus pääsen. :) Tästä tilasta mun pienimpään olisi matkaa n. -25 kiloa, mutta mun tavoite tosiaan on se -15 kiloa.



Parasta tässä kuitenkin on se, että mulla itsellä on nyt jo niin hyvä mieli tästä! Ja se, että mä tosissani uskon siihen, että mä onnistun!! Tietenkään ei voi olla varma, mitä ikinä tapahtuu, mutta mulla itsellä on tästä asiasta nyt ainakin hyvä fiilis, ja hyvä usko itseeni! Ja aijon ainakin yrittää täysillä. 4 kuukautta mä tätä ''päätöstä'' lykkäsin, mutta nyt on ainakin hyvä mieli tämän suhteen, eikä ole mitään pakko -fiilistä. Ja tiedän, että Sami tukee mua täysillä, pääsääntöisesti sen takia kun se rakastaan mun tekemää ruokaa. :D No ei, mutta se tietää että haluan tätä oikiasti, vaikka tiedän kyllä että sille ei oo mitään väliä, että minkä kokoinen oon yms. Mutta tietenkin Samillakin on parempi mieli, jos MINÄ oon itseeni tyytyväinen!





Kesäkuntoon2013- projekti tämä ei todellakaan ole, tiedän kyllä itse ettei se ole edes mahdollista. Mutta ehkä sitten ensi kesäksi. ;) Tai johonkin kesään kuitenkin tähtään. :D Ja mä en olisi ikinä puhunut tästä julkisesti, jos en yrittäisi täysillä. Nyt en myöskään oikiasti kehtaa lipsua, vaan mä haluan tehdä mitä mä lupaan! Yksi suurimmista motiiveista, on mun VAATTEET! Mulla on vaatteita niin saakelisti, että tekis mieli itkeä -joskus itkenkin- sen takia, kun ne ei mahdu nyt mun päälle. Esimerkiksi mun isoimmat farkut, joita en edes pitänyt ennen raskautta, koska olivat niin isot, saan ne nyt päälle, mutta okei, ei todellakaan mitään kaunista katsottavaa tai ei todellakaan mikään kaunis tai hyvä olo. Päätin myös, että saan sitten palkita itseni ihanilla vaatteilla, kun olen taas löytänyt sen mun vaatekoon! Nykyään oon ostellu vaan summissani, välillä entistä kokoa, välillä muutaman koon isompaan, sitten ne vaatteet on aina ollut liian isoja tai pieniä. Mulla ei oo mitään hajua mikä mun vaatekoko on nyt, enkä haluakaan tietää!! En halua ostaa nyt mitään vaatteita, koska tiedän, etten ole ikuisesti tässä koossa. ;)






Ja kyllä, se painonnousu yllätti mut totaalisesti raskauden aikana. Enkä olisi ikinä uskonut, että niiden kilojen pois saaminen olisi kuitenkin näinkin haastavaa. Kuvittelin niiden lähtevän itsestään, mutta joo turha luulo. Tiedän kyllä, että ajan myötä liikun väkisinkin paljon enemmän kuin nyt. Sitten kun Jasper kävelee ja juoksentelee, saadaan koko ajan olla menossa ja sitten kun poitsun kanssa voi tehdä jo enemmän juttuja  pihalla, esimerkiksi pyöräillä yms. Nyt aijon panostaa niihin vaunulenkkeihin, ja muuhun hyötyliikuntaan! Saas nähdä mitä tuleman pitää, toivottavasti pelkästään positiivisia yllätyksiä!





Suunnillee tätä aikaa, tai tästä vähän eteenpäin, olin laihimmillani. Kuten tästäkin huomaa niin tissitki lähti siinä laihtuessa.. :D




En edes tiedä mitä kirjoittelin, kirjotin vaan mitä sylki suuhun toi. Enkä taaskaan jaksa tarkistaa tekstiä, joten huomautelkaahan sitten virheistä!! Ja mulle saa ja pitääkin heitellä jotakin raskauskilojen karistus- vinkkejä! Tuliko teille painoa lisää raskauden aikana? Paljonkin? Vai lähtikö sitä kenties? Ootteko te päässyt raskauskiloista eroon, ja jos niin kuinka?

6lk--> lukion 2lk


Ps. EN VASTAA KUVIEN LAADUSTA, MUOKKAUKSESTA, TILANTEISTA, TYHMYYDESTÄ, NOLOUDESTA TAI MISTÄÄN. Etsin nuo kuvat vaan jostakin mun piilotetuista kansioista netissä. :D Kuvat ei ole sitten oikeastaan missään järjestyksessä, eikä tietenkään ole niitä lihavimmillaan -kuvia oikeastaan muuta kuin tuo viimeinen kuva, eikä laihimmillaan -kuvia yhtään.

<3: meeri

10 kommenttia:

  1. Mä kävelin aina vaunujen kanssa sellasia kymmenen kilsan lenkkejä ja herkut pois :) Ja VAIN yks herkkupäivä viikossa on sallittua. Ihmeen nopeesti ne raskauskilot lähti ku pani vaan ittensä kuriin :D Tsemppiä ja aurinkoisia (ja hikisiä) kilometrejä ;)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :) Mullakin on ihan ihmeen varma olo tämän päätöksen suhteen, mutta kai sitä kunnon kuria vielä tämän aikana tarttee jossakin vaiheessa :D Tänäänkin oli aika hikinen vaunulenkki, ja mä olisin voinukin kävellä ikuisuuden, mutta Jasperilla meinas vaan mennä hermot tuola kuumuudessa :D Jasperin suhteen salaa toivonkin edes vähän viileämpiä kelejä!

    Kiitos vielä kivasta kommentista :) ps. En osaa vastata näihin lyhyesti..

    VastaaPoista
  3. Oli kun ois lukenu omaa tekstiään, kun melko monta lausetta oli sellasia mitä minäkin oon joskus rustaillu jonnekin ylös... Mullakin siis nous paino 30 kiloa raskausaikana.. Nyt viimesen kuukauden aikana oon saanu painoa hallintaan ja lienee kiittäminen aikasta kesän tuloa, kun tekee mieli enempi liikkua eikä tee mieli syödä mitään roskaruokaa :)

    No tsemppiä minultakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, että sullakin on nyt sujunut hyvin tuon projektin kanssa! :) Ja se on kyllä totta, että tälläsillä keleillä ei edes tee mieli syödä mitään raskasta. :) Tsemppiä sullekin, toivottavasti sun edistys jatkuu! :)

      Poista
  4. Mä suosittelen kans tollasta yks herkkupäivä viikossa -systeemiä, sillä sain ite laihdutettua 7 kiloa, kun oli päässy vähän kertymään. Eli kun syöt terveellisesti kuutena päivänä seittemästä, niin se on ihan sama, miten vetää herkkuja yhtenä päivänä, kunhan sit taas seuraavana päivänä palaa ruotuun. Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
  5. Kiitos! :) Joo, jotenkin niin mä ajattelinkin lopulta tehdä, mutta ensin ajattelin olla ainakin pari viikkoa tai muutaman viikon ilman mitää herkkuja. :) Tosin, Samilla on reilun viikon päästä synttärit ja ajattelin leipoa sille sellasen maailman ihanimman kakun, että siinä kakun suhteen aijon sitte vähän lipsua. :p Mutta sitten taas jatkan. ;)

    VastaaPoista
  6. Nykyään kun laihdutan olen ma-pe iltapäivään n.500kcal päiväkalorimäärällä ja oikeesti syön pe iltapäivästä sunnuntai-iltaan IHAN kaikkea ja tammikuusta asti paino tippunu 10.5 kg. Liikuntaa, siis kunnon lenkkiä tai kovaa uintia n.3x viikos lisäks :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo. :) Kiva, että sulla toimii tuollanen, mä en tosiaan tiiä mitään näistä asioista, enkä itse katso kaloreita ikinä, mutta eikö tuo oo vähän liian vähän viikolla? :o Enkä tosiaan ala neuvomaan, mutta ihmettelenpä vaan. :)

      Poista
  7. Löysin vasta blogisi ja ensimmäisenä huomautan kirjoitusvirheistä. Aijon-> aion, aijemmin->aiemmin, ristijäiset->ristiäiset. Noita pikkujuttuja jotka ärsyttävät! :D

    Blogisi on kiva ja mukava lukea. Ja Jasper on niin maailman suloisin! :) Toki oma lapsi varmaan on sitten "suloisempi" kun syntyy, oikeasti lapsia ei voi järjestellä suloisuusjärjestykseen, onhan jokainen lapsi vanhempiensa mielestä se suloisin :) Tsemppiä kilojen karistukseen! Minulle valitetaan koko ajan neuvolassa kertyneistä kiloista (nyt rv 31+3), en jaksa itse ottaa mitään paineita, raskausaikana en aio kuitenkaan laihduttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huomautuksista! Äidinkieli on kyllä aina ollut mun vahvin osa-alueeni, ja osaan kyllä kirjoittaa oikein- jos vain jaksan ja haluan. En ole vielä aivan päättänyt lyhyen blogiurani aikana, että kirjoittelenko kirjakielellä vai puhekielellä. Joten välissä löytyy myös noita omia puhekielen sanoja! Periaatteessa siis nuo mainitsemasi kolme sanahirviötä ei edes ole virheitä, nimittäin noin minä puhun. Ymmärrän kyllä, että ärsyttää :-D Ja aiJonkin nyt kiinnittää niihin enemmän huomiota :-)

      Kiitos paljon! Ja tietenkin se oma on aina suloisin ja paras kaikista :-) Kiitos tsempeistä ja voimia sullekin loppurutistukseen! Eikä tietenkään kannata ottaa mitään paineita kertyvistä kiloista, ne ovat kuitenkin sen arvoisia ;-)

      Poista

Kiitos kommentista! ❤